Vuonna 1991 soi puhelin. Pekka Salo oli ollut kuuntelemassa Veli-Antti Savolaisen puhetta Tampereella ja intoa puhkuen sanoi: ”Oy Suomi Ab on kriisissä, meidän on tehtävä jotain”. Siitä alkoi projekti, joka johti kirjan ”Suomen Strategia” (Art House 1993) julkaisemiseen.
Kaipasimme yrittäjä- ja aloitevaltiota jo v. 1993. Kirjassa on esitetty 144 konkreettista ehdotusta, monet vieläkin ajankohtaisia.
Noihin aikoihin aloitti myös työnsä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja ensimmäinen tulevaisuusselonteko julkaistiin. Vaikka tulevaisuustoiminta eduskunnassa ja valtioneuvostossa käynnistyi kansalaisten toivomuksesta, niin kansalaiskeskustelu ei kuitenkaan saavuttanut päättäjiä erityisen laajasti tai varsinkaan syvällisesti. Halusimme kuitenkin antaa panoksemme maan kehittymiselle, rakkaudesta Suomeen, ja ihmisiin siellä. Siksi kirjoitimme kirjan.
Pari viikkoa sitten, kesäkuussa 2012, puhelin soi ja sain kutsun osallistua valtioneuvoston uuden tulevaisuusselonteon tiedotustilaisuuteen. historia toistaa itseään, ajattelin. Ihmettelin miten asia tuli uudelleen kohdalleni. Silti vastasin epäröimättä: ”kyllä”.
Mietin, mikä on ero parinkymmenen vuoden takaiseen selontekoon ja nyt tähän uuteen. Ensin tuli mieleeni, että silloin, -90-luvulla, selontekojen runsaus oli kovin pientä. Nyt tuntuu, että erilaisia tulevaisuus-, innovaatio-, demokrata ym. selontekoja tursuaa erilaisista tuuteista sellaista vauhtia, että kun yhtä alkaa lukea, niin uusi julkaistaan, ennen kuin aiemman raporttimaratonin maaliin on päästy. Juhani Kahelin listasi kolme vuotta sitten erilaisia ”toinen toisiaan toistavia ja turhauttavia” selontekoja.
On tosiaankin turhauttavaa, kun kansalaiselle jää vaikutelma, että raportti ja selontekotsunamit eivät kuitenkaan aiheuta minkäänlaista muutosta, eikä niitä oikein näytetä seurattavankaan. Vai mikä on esim: Pekka Himasen Kukoistuksen käsikirjan kohtalo, tai minkälainen karma seurasi kuuluisan brändityöryhmän saavutusta?
Tiedotustilaisuudessa meille kerrottiin, että kansalaiset halutaan osallistaa tulevaisuusselonteon rakentamiseen. Sosiaalisen median ja bloggaajien merkitys mainittiin moneen kertaan. Pääministeri Jyrki Katainen korosti prosessin olevan yhtä tärkeä, kuin lopputuloksen – juuri prosessi tarjoaa kansalaisille osallistumismahdollisuuden.
Uuden kirjan kirjoittaminen yhdessä tulevaisuusguru Jari Kaivo-ojan kanssa, on ollut äärimmäisen kiinnostavaa ja opettavaista. Sen avulla olen saanut nousta tulevaisuuden ennakoinnin piripintaan. Olen saanut oppia ja nähdä asioita, joita en ole aikaisemmin ajatellut. Kuten robotteja, keinoälyä ja ubiikkiteknologioita. Ikäväkseni ymmärsin, että valtion tämän kertainen tulevaisuuskentällinen ei ollut asiaa kovin syvällisesti ajatellut. Kuitenkin keinoäly on yksi suurimmista maailman ja ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavista kehityksistä. On mahdotonta ajatella hyvää tulevaisuusselontekoa ilman sitä.
Maailmalla on esimerkkejä kehityksistä, joista pitäisi olla äärimmäisen huolissaan. Esimerkiksi: Maailman suurin elektroniikka-alan kokoonpanotehdan Foxxconn aikoo korvata työntekijänsä roboteilla parin vuoden sisällä. Mitä tämä tarkoittaa? No ensinnäkin sitä, että ihmisiä vapautuu työmarkkinoille. Toisekseen sitä, että työtä ei voida verottaa, kun työntekijöitä ei ole. Verottaja on jälkijunassa ja valtio jää nuolemaan näppejään. Tuottavuuden kasvu on toki positiivista, mutta tosiseikka on, että ihmisten on keksittävä jotain muuta tekemistä.
Eikä tässä vielä kaikki. Keinoäly on vähitellen korvaamassa myös korkeasti koulutettuja ammattilaisia, kuten toimittajia, lakimiehiä tai lääkäreitä.
Tulevaisuusselontekijät ovat kiitettävästi kiinnittäneet huomiota globaalistumiseen. Mutta Raimo Sailas sanoo haastattelussa: ”Suomella on ilmiselviä vaikeuksia ymmärtää missä globalisaatiossa mennään.” Tulevaisuusselontekoryhmän onkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tietoisuus globaaleista kehityspoluista tulee koko kansan saapuville. Lisäksi on luovuttava liiallisesta kansallisen näkökulman korostamisesta ja löydettävä tapoja esittää asiat globaalista näkökulmasta. Onhan selvää, että emme ole enää yksinäinen ja eristäytynyt arktinen alue vaan merkittävä toimija ja osa globaalia kylää. Päällikkö Seattlen v. 1854 lausumaksi väitetyt sanat: ”Ihmiskunta ei ole kutonut elämänverkkoa, me olemme vain yksi sen lanka. Minkä teemme verkolle, teemme itsellemme,” ovat totta enemmän kuin milloinkaan aiemmin.
Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu Kauppalehden blogissa ja sen jälkeen on moni, ilokseni nuorikin, bloggaaja, tarttunut asiaan. Kaikki aiheesta julkaistavat kirjoitukset eivät varmastikaan ole tulevaisuusselontekoryhmän mielen mukaisia. Nyt on aika oppia, että mielipiteiden runsaus on perusta, jolle hyvä tulevaisuus rakennetaan. Suomella ei ole yhtä tietä, vaan monia reittejä, joissa on myös polkuja yksinäisten kulkijoiden käveltäväksi.
Pääministeri Katainen kuulutti uskoa edistykseen. Ei tarvitse kuin muistella kahdenkymmenen vuoden taakse. Kehitys on ollut valtavaa. 90-luvulla olimme talouden rupusakkia, nyt huipulla. Mutta meidän on nähtävä uusia huippuja. Meidän on välitettävä toinen toisestamme, että kannattelisimme riippusiltoja kanssakulkijoille matkan varrella.
Valtioneuvoston tiedote.
Tiedotustilaisuudessa pääministeri Katainen haastoi bloggaajat pohtimaan kahta asiaa:
- Välittäminen: Miten Suomessa voitaisiin vahvistetaan välittämisen kulttuuria? Mikä ruokkii välittämisen tunnetilaa? Kataisen mukaan Suomessa ihmiset ovat tunteneet toisensa ja välittäminen on ollut osa elämää. Entä tulevaisuudessa?
- Kasvun lähteet: Metsäteollisuus tai Nokia eivät enää ole entisenlaisia jättiläisiä, ja tilalle tarvitaan uusia yrityksiä. Missä Suomi olisi niin hyvä, että siitä poikisi vielä suurempaa hyvää jatkossa?
Haastan lukijani pohtimaan näitä asioita (tai muita tärkeitä asioita) ja keskustelemaan niistä. Palaan itsekin aiheeseen tulevissa blogeissani. Twitterissä tulevaisuusselonteon hashtagit ovat #tulevaisuus2030 #gofore2030 ja #framtid2030
Bloggaajista paikalla tiedotustilaisuudessa olivat Tuija Aalto ja Riitta Raesmaa. Suosittelen seuraamaan heidän rikasta ajatteluaan tulevaisuudesta ja muista merkittävistä aiheista.
Kirjoittaja taivastelemassa uusia tulevaisuuksia Kesärannan pihalla 26.6.2012.
Boheeminaisen maailmankirja 
Tuottavuuden kasvu on positiivista eikä huolestuttavaa. Uutta tekemistä keksitään kyllä: etkö näe kuinka monta valtavan suurta uutta alaa on syntynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Kehitys ei ainakaan ole hidastumassa.
Hei Tero ja kiitos kommentista. Huomasitkin varmaan, että pidän tuottavuuden kasvua positiivisena. Uskon myös, että ihmiskunta keksii uutta tekemistä robottien aiheuttaman työllisyysaukon sijaan. Siihen voi kulua tosin jonkin aikaa ja ehkä jotain kriisiäkin on nähtävissä. Juuri siksi on mietittävä tuottavuuden kasvun vaikutuksia.
Huolissaan oleminen tarkoittaa retoriikassani sitä, että asioista otetaan vaarin ja huolehditaan, että hyvin käy! 🙂
Robottien marssilla tuotantosaleihin on meitä uhattu jo vuosikymmeniä. Oikeastaan mitään dramaatisemoaa ei ole tapahtunut, mutta kohta tapahtuu.
Kevyen teollisuusrobotin hinta on romahtanut. Sellaisen voi nyt saada 20000-30000 eurolla. Se korvaa ihmisen monissa työtehtävissä 24/7 eikä vaadi paljoa huoltoa. Laskekaa siitä takaisinmaksuaikoja investoinnille. Eilen vitsailtiin kolleegan kanssa, että laitamme yhden sellaisen heittelemään uistinta laiturinpäähän.
Luulenpa ensin tuntematonta robottiuhkaa liioiteltiin ja nyt kun se on tuttu jo monille niin sitä vähätellään. Tällainen yksikätinen rosvo tulee varmasti muuttamaan yhteiskuntaa siinä kuin höyrykone ja sähkövalokin. Tosin noita toistuvia mekaanisia kädenliikkeitä keinovalaistuissa tehdassaleissa ei luonnon luoma ihminen jää kaipaamaankaan.
Metsäteollisuuden ja Npkian iggaaminen samassa lauseessa on vähintäänkin yksinkertaistus. Suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt ovat metsäteollisuudessa kansainvälisesti merkittäviä toimijoita edelleen ja mikä estää, ettei myös jatkossa! Lisäksi vastaavaa metsäklusteria kuin Suomessa ei ole missään muualla. Jos haluat ostaa sellutehtaan, käytännössä on markkinoilla vain suomalaista tekniikkaa: Metso ja Andritz. Jos haluat ostaa paperitehtaan, Metso on yksi kolmesta merkittävimmästä toimijasta. Metsäteollisuus on myös voimakkaassa tuotekehitysvaiheessa, jossa korkea insinööritaito on kansakunnan voimavara. Bioenergiapuolella suomalaiset yhtiöt / Suomessa toimivat yhtiöt ovat myös vahvoissa asemissa. Olemassaoleville vahvuuksille kannattaa rakentaa.
Päivitysilmoitus: Suomi. Suomi. Suomalaisille Suomi. - Innovaatiota ja ironiaa