Malcolm Gladwellin kirjasta opin termin ”tipping point”. Tipping point on kohta, jossa erilaiset kehityslinjat kohtaavat ja mahdollistavat käänteentekevän muutoksen. Kirjassa on esimerkkinä polkupyörävarkauksien kääntyminen laskuun New Yorkissa. Hyvä tulos oli monen tekijän summa, toisaalta poliisit tehostivat toimintaansa, toisaalta ihmiset oppivat suojaamaan pyöränsä paremmin, toisaalta kaupunki perusti turvallisempia pysäköintipaikkoja pyörille. Ja niin edelleen.
Olemme teknologisessa kehityksessä myös saavuttamassa tipping pointtia, jossa robotisaatio muuttaa maailmaa käänteentekevällä tavalla. Mitä on tapahtunut? Toisaalta ohjelmointiosaaminen mahdollistaa ohjelmien yhä suuremman älykkyyden, toisaalta uudet ”neuroverkkoinnovaatiot” mahdollistavat keinoälyn yhä suuremman autonomisuuden, toisaalta sensoriteknologia auttaa robotteja elämään ja kommunikoimaan ympäristönsä kanssa, toisaalta teknologia mahdollistaa yhä kehittyneemmät robotit, toisaalta…. niin, elämme robottien vallankumouksen aikaa.
Kirjassaan The Element professori Ken Robinson siteeraan ystäväänsä, tulevaisuudentutkija AlvinToffleria, jotenkin näin:
”Muutos, jota elämme on aivan uusi. Sille ei ole referenssipistettä historiasta. Elämme todellakin aikaa, jolloin tulevaisuus on keksittävä itse.”
Kun emme ihan tarkkaan tiedä mihin suuntaan maailma on kehittymässä ja kun emme oikein ymmärrä kasvavien ilmiöiden luonnetta ja suuntaa on yhä tärkeämpää, että opitaan toimimaan ja suuntaamaan energia voittavasti. Sillä maailmassa, jossa mahdollisuudet kasvavat voittajia ovat ne, jotka haluavat voittaa ja jotka perustavat toimintansa voittamiselle. Enkä tarkoita ”kyynärpäävoittamista”, jossa muut sysätään syrjään, vaan winwin+win voittamista, jossa partnerit voittavat ja aiheuttavat voittavia vaikutuksia myös ympäristöönsä.
Yrityksen, joka haluaa voittaa, kannattaa kysyä itseltään seuraavat kysymykset:
1) Missä voimme voittaa?
2) Missä haluamme voittaa?
3) Missä meidän on välttämätöntä voittaa?
Voittavassa yrityksessä osataan johtaa energioita. Tärkeintä ei ole jatkuva huippusuorittaminen vaan energian suuntaaminen oikeisiin kohteisiin sekä energian yhteensovittaminen käsillä olevan tehtävän kanssa. Ylläolevat kysymykset ovat tärkeitä, jotta voidaan arvioida, minkälaista energiaa kulloinkin tarvitaan.
Tärkeintä ei ole jatkuva huippusuorittaminen vaan energian suuntaaminen oikeisiin kohteisiin sekä energian yhteensovittaminen käsillä olevan tehtävän kanssa.
On asioita, joiden tekeminen on ja pitääkin olla helppoa, vaivatonta ja rutiininomaista. Siellä voidaan voittaa helposti tai kohtuullisella vaivannäöllä. Näitä asioita ja tehtäviä ei kannata siirtää vaan tehdä heti. vaan napata helppoja pikavoittoja ja nauttia tuloksista.
Yrityksen suurimmat voitot tulevat sieltä, mihin intohimo kohdistuu. Usein ei kysytä ”missä haluamme voittaa” vaan oletetaan, että jotkut asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Energia suunnataan väärin kun pyritään pisteestä A pisteeseen B pisteen C kautta – toisin sanoen ei suunnata energiaa suoraan siihen mitä todella ja aidosti halutaan. Matkalla energia hupenee ja ihmiset uupuvat. Jos yrityksessä mikään ei herätä intohimoja niin kannattaa miettiä mikä mättää? Kannattaisiko esimerkiksi johtaminen vaihtaa intohimon ja luovuuden mahdollisuuksien rakentamiseen?
Monet yrityksen perusasioista ovat sellaisia, joissa on välttämätöntä voittaa. Joskus tehdään se virhe, että näitä asioita pidetään raskaina kun tosiasia kuitenkin on, että juuri nämä asiat mahdollistavat jatkuvuuden ja perushyvinvoinnin. Asenteen kääntäminen nauttimiseksi voittavista tuloksista auttaa tekemään sekä perustyön että suoriutumaan hankalista tilanteista voimavaroja menettämättä. Voittamiseen liittyy huomio – pienetkin saavutukset ja teot ovat ansainneet huomiota, vaikkapa kiitoksen.
Voittava toiminta on virtausten tunnistamista ja niiden hyödyntämistä. Se on myös uuden taktiikan omaksumista. AdHocista siirrytään WinHociin, toimintatapaan, jossa itse, aloitteellisesti luodaan tilanteita, jossa voittamisen edellytykset ovat suuret ja sitten ne tilanteet voitetaan.
Vielä kannattaa muistaa, että winning practise voittaa aina best practisen. On turha kysellä miksi hävittiin, kun tehtiin asioita oikein. Voittava yritys tekee oikeita asioita voittavasti – siinä on menestyksen salaisuus ajassa, jolloin käänteentekevä muutos muuttaa kaiken.
ps. Luen parhaillaan kirjaa ”puolueiden puheenvuoro” vuodelta 1965. Silloin kamppailtiin maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan murroksen kanssa. Kaikki eivät halunneet muutosta hyväksyä. Jälkeenpäin voimme vain todeta, että silloiset viisaat poliitikot auttoivat kansaamme rakentamaan tulevaisuutta muutoksen keskellä. Samaa apua tarvitaan nyt, kun ollaan siirtymässä informaatioyhteiskunnasta automaatioyhteiskuntaan.
pps. Voittava kierre -kirja auttaa rakentamaan voittamisen kulttuuria, tilaa tästä