Kade, kateellisempi, suomalainen

Suomalaisesta kateudesta on kirjoitettu ja jurputettu paljon. Itsekin kuulun joukkoon – kirja Kateus työelämässä -kirja on yksi panoksistani kateus -keskusteluun.

Viimeksi kateudesta kirjoitti yrittäjä Teppo Raitis Kauppalehdessä. Tepon yritys auttaa muuttamaan Portugaliin ja keskustelu siitä, kuinka rikkaat pakenevat veroja muuttamalla eläkepäivien viettoon Portugaliin oli alkanut harmittaa häntä.

Itseänikin kateus -keskustelu harmittaa. Eniten se harmittaa siksi, että suomalainen kateus johtaa jumitukseen ja luovuttamiseen. Suomalainen kateus tyydyttyy hetkeksi, kun sillä, joka etua on saanut, alkaakin mennä huonosti. Suomalaisissa asuu kateuden paha peikko, joka tappaa luovuuden, toiminnan ja imee ihmisestä elinvoiman. Se ei ole oikeastaan edes kateutta, vaan pohjamutaan jumittuneen ihmisen vuodatusta oman kurjuuden keskeltä.

Jos kateus johtaisi kilpailuvietin heräämiseen, niin siinä olisi voimaa. Silloin kateus sanoisi: minulle myös, minäkin pystyn tuohon, minäkin opin ja osaan.

Suomen taloudesta huomaa, että kilpailuvietti on kadonnut. Jos vähäinen kilpailuvietti nostaa päätään, niin se voi lukea twitteristä miten Suomi on maailman innovatiivisin ja kilpailukykyisin kansa. Silloin ei tarvitse niin välittää Suomen pankin raporttien, mitä todennäköisimmin harhaisesta, hörinästä (eihän ne tutkijat mitään kuitenkaan tosimaailmasta tiedä!).

Meidän suomalaisten pitää olla matkalla. Voittaminen ei ole tärkeää. Matkalle lähdetään, kohteeseen ei pyritä, joten päädytään takaisin lähtöruutuun. Siinä välissä on menetetty niin Erottaja, Bulevardi kuin Korkeavuorenkatukin. Sattumakortista saadut pikavoitot eivät riitä niiden takaisinlunastamiseen.

Älkääkä enää peräänkuuluttako sitä talvisodanhenkeä! Kukaan ei halua sotaa, jotta saataisiin yhteishenki päälle ja Suomi nousuun. Vapaus ja hyvät ajat tulevat vastuunotosta ja siitä, että laitetaan hihat heilumaan.

Kadehditaan rauhassa heitä, joilla menee hyvin. Yritetään itse päästä rinnalle ja ohi!

Kirjan muita kirjoittajia mm. prof. Pauli Juuti, prof. Iiiris Aaltio ja päätoimittaja Martti Pisto.

Kirjan muita kirjoittajia mm. prof. Pauli Juuti, prof. Iiiris Aaltio ja päätoimittaja Martti Pisto.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s