Robottiviikkoa valmistellessani jouduin erääseen hankalaan prosessiin. Asia alkoi saada jopa kitkeriä piirteitä ja välillä se horjutti uskoani koko Robottiviikon onnistumiseen. Kyseessä oli viikon kannalta merkittävästä asiasta, mutta kokonaisuuden kannalta ei kuitenkaan ratkaisevasta.
Asia kiersi mielessäni ja söi energiaa yhä lähestyvän tapahtuman valmisteluilta. Lopulta kävin mielessäni keskustelun, jossa kertasin itselleni mikä lopulta on tärkeää ja miksi Robottiviikkoa tehdään. Kävin mielessäni Robotdalen -opintomatkan, ihmisten innostuksen ja robotisaation tärkeän roolin Suomen tulevaisuutta rakennettaessa. Ajattelin ihmisiä, jotka ovat auttaneet ja tukeneet matkan varrella. Antaisinko tuon kauniin ja kirkkaan virran sameutua vain tämän yhden, vaikkakin tärkeän, asian takia.
En.
Kirjoitin asiaan liittyvälle henkilölle, että tämä on tässä, enempää en voi tehdä. Jätin asian silleen – en nostaisi enää pikkusormeani sen hyväksi. Uskoin, että Robottiviikko onnistuu ilman tuota juttua.
Lo and behold sanoisi englantilainen. Asia todellakin järjestyi parissa päivässä, enkä edes ajatellut koko juttua keskittyessäni kaikkien muiden palasten yhteen loksauttamiseen. Uskoin missioon, en yksittäiseen kiveen polun varrella.
Usko on tietysti vaikea juttu. Ajatukset menevät siihen uskoon, josta puhutaan vaikkapa raamatussa. Mutta siellä on viisaita sanoja, kuten ”minä uskon, auta minua epäuskossani”. Jokaisen, joka pyrkii kohti Suurta Päämäärää, valtaa silloin tällöin epäusko. Silloin täytyy olla oljenkorsia johon tarttua. Oljenkorsia, jotka auttavat epäuskon nostattamien esteiden yli.
Kun uskoo. tai kun on luottamus, toisaalta siihen, että onnistuu ja toisaalta siihen, että pääsee epäuskon ja epätoivon hetkien yli, niin silloin onnistuu. Silloin onnistuu, koska potentiaali vapautuu sen palvelukseen mitä on tarkoitus saavuttaa.
Vanha sanonta ”herran haltuun” on oikein hyvä silloin kun tärkeään päämäärään liittyvän sivujuonen hyväksi on tehty kaikki mahdollinen. Antaa sen asian kehittyä omaa rataansa tai jättää kehittymättä. Energia pitää suunnata siihen, mitä voi saada aikaan. Prosessi on perusta, tekeminen on hyvä ja aikaansaaminen on tärkeintä, siksi katseet kannattaa aina pitää kiinni kohteessa, jos ei aina muuten, niin äärihavainnolla.
Robottiviikon toimintatiimillä on ollut slogan ”Just Did It”. Hyvät jutut tehdään heti, muut voivat odottaa hieman. Tällä periaatteella, voittamisen asenteella ja hyvällä fiiliksellä pidimme yllä uskoa, että valtaisa ja historiallinen viikon mittainen tapahtumasarja toteutuu.
Ja niin kävikin. Näin jälkeenpäin voit katsella ohjelmia voi Yle Areenasta.
Vaikeuksien kautta voittoon! Kiitos kaikille, jotka teitte Robottiviikosta menestyksen ja hyvän fiiliksen paikan tulla yhteen pohtimaan monimutkaista asiaa – joka on kuitenkin ratkaisevan tärkeä Suomen tulevaisuuden kannalta! Asiasta tarkemmin tiedotteessa.
Valoa pimeyteen 🙂
Boheeminaisen maailmankirja 