Balettitanssija Minna Tervamäki esitti joitakin vuosia sitten koreografiansa, joka perustui hänen omaan harjoittelutilanteeseensa. Hän oli äänittänyt harjoittelunsa ja nauhoitus toimi esityksen äänimaailmana. Esityksestä jäi Minnan upean tanssin lisäksi mieleen sana ”eiku”.
~ ~ ~ eiku~ ~ ~ eiku~ ~ ~ eiku~ ~ ~
Tervamäen harjoitteluprosessi on kuin suoraan Daniel Coylen kirjasta The Talent Code. Kirjassa kuvataan laulajatytön hämmästyttävää kehittymistä lyhyessä ajassa, ihmettä silmien edessä; tyttö harjoittelee laulua, kunnes tulee virhe, sitten hän aloittaa uudelleen ja harjoittelee, kunnes tulee seuraava ”eiku”.
Eräs aikamme suurimpia valmennusguruja John Wooden, josta olen aiemminkin kirjoittanut, tapasi esittää harjoitettavasta asiasta ensin kokonaisuuden ja sitten jakaa sen osiin, jotka sitten hiottiin erinomaisiksi.
Luettuani The Talent Coden ymmärsin, että tietyt viisaudet harjoittelusta eivät muutu – perinnetieto: ”harjoittelu tekee mestarin” tai ”toisto on loistoa” pitävät paikkansa. Malcolm Gladwell kirjoittaa kirjassa Outliers kymmenen tuhannen tunnin säännöstä. Sen mukaan harjoittelemalla tuon verran, kuka tahansa voi kehittää itselleen erinomaisen taidon.
Salaisuus on myeliinissä. Rasvakerroksessa, joka edistää sähköisten impulssien etenemistä hermosoluissa. Treenaamalla rasvakerros kasvaa ja samalla sen kyky edistää impulsseja. Huono puoli on siinä, että myeliini pitäytyy jo opitussa, muutos on sille mahdotonta – se ei muutu, eikä poisopi – mutta sen muotoa voi kehittää, vanhaa myeliinimassaa pienentää – kehittämällä uutta tilalle. Myeliinin valtaa kuvastaa se, että mitä kutsumme lihasmuistiksi onkin myeliinin ”muistia” – kun haluamme muuttaa lihaksen muistia, on annettava hermojärjestelmään ainesta, joka kehittää uutta myeliiniä.
Taitavat osaajat kertovat tarinoita, kuinka he laukoivat päivittäin tuhat laukausta kohti maalia ja tulivat sitä kautta erinomaisiksi laukojiksi. Mutta onko tutkittu heidän kykyään tulla uudella tavalla hyviksi, kun vaikkapa rooli pelissä on muuttunut?
Nykyään painotetaan mielikuvien ja fiiliksen merkitystä. Jos haluat ottaa merkittävän askeleen eteenpäin, nostaa itsesi korkeammalle osaamisen tasolle ja jopa yrittää tehdä sen nopeammin, tehokkaammin ja laadukkaammin kuin ennen, niin voit kokeilla harjoittelussa seuraavaa:
Uusi mielikuva ja uusi tunne
- Ennen aloittamista muodosta itsellesi tarkka kuva siitä, minkälainen olet silloin, kun uusi taito on toiminnassa, kysy itseltäsi WIN-kysymys: what is next. Tunne, miltä uusi taito tuntuu. Sinun on annettava aivo- ja hermopoluillesi viesti siitä, mihin olet pyrkimässä. Ajattele aivo- ja hermosolujasi vaikkapa armeijana, jolle sinun on annettava uusi komento, jotta ne alkaisivat taistella uudella tavalla. Myeliini auttaa sähköisessä viestin välittämisessä, joka vie uutta oppia eteenpäin koko kehossa ja pitää huolen, että uusi tapa myös muistetaan. Sinun on siis koulutettava myös viestinvälittäjä. Toisin sanoen harjoitettava uusi tapa mentaaliseen systeemiisi riittävän usein, että et kertaakaan lähetä väärää viestiä soluillesi.
- Aloita itse harjoittelu tekemällä asia kuin osaisit jo uuden taidon. Älä välitä vaikka menee pieleen, vaan innostu jokaisesta ”eikusta”, sillä ne ovat konkreettisia kohteita oppimiselle. John Woodenin tavoin pilko kokonaisuus eri ”eikuihin” – väliaikaisesti kokonaisuudesta irrottaen kehitä osasia huippuunsa ja vähitellen prosessin edetessä liitä palaset yhteen.
- Jos olet voittamislajissa niin liitä alkutunteeseen myös tunne voittamisesta, siitä tunteesta, joka tulee kun onnistut saavuttamaan jotain itsellesi merkittävää uuden taidon tai taitotason avulla. Olen lauluopinnoissani oppinut tärkeän asian: ennen kuin aloitan opettelemaan ensimmäistäkään säveltä tai sanaa niin istutan laulun tunne-energian itseeni. Olen huomannut, että tämä uusi lähtökohta oppimiselle auttaa minua toisaalta oppimaan tehokkaammin, toisaalta laulamaan lauluni koskettavammin. Hyöty on myös, että nautin itse enemmän sekä opettelusta että esiintymisestä.
Voittamisharjoittelu
- Itse harjoittelun aikana kannattaa pääasiassa unohtaa voittaminen ja keskittyä hiomaan taitoa ja opettamaan tuota monimutkaista neurokolonnaa hyväksymään ja toteuttamaan uusia oppeja.
- Välillä, aina silloin kun tuntuu, että olet tehnyt edistyaskeleen, niin muistuta itseäsi tuosta alun voittamistunteesta, tunne miten olet taitosi avulla voittanut jossain itsellesi merkittävässä asiassa.
- Voittamisajattelua voi myös käyttää energian lisäämiseen harjoittelussa. Voit sanoa itsellesi ja/tai valmennettavillesi ”yritä voittaa”. On uskomatonta minkälaisen uuden fokuksen ja energian tämä pieni lause voi lisätä harjoitteluun. Olen itse todistanut tuon lauseen voimaa seuratessani FC Porton kykyvalmentajan Pepijn Lindersin työskentelyä samoin myös Kuortaneen Urheiluopistolla tekemässämme harjoituksessa.
- Voittamisharjoittelu ei liity pelkästään urheiluun, vaan siitä hyötyvät kaikki, jotka valmistavat ja valmentavat itseään tärkeään tilanteeseen, jossa on saavutettava tuloksia.
Hyvä fiilis
Hyvästä fiiliksestä olen kirjoittanut paljon tässä kirjoitussarjassa (ks. linkit alla), mutta sen merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Hyvä fiilis vapauttaa oppimaan. Siksi on niin tärkeää alkaa rakastaa ”eikuja”, eli epäonnistumisia matkan varrella. Winning Mind Point on hyvän fiiliksen paikka aivoissa tai mentaalisessa systeemissä. Se on paikka, johon kannattaa palata, ennen kuin jatkaa harjoittelua eikun jälkeen.
Tunne lisää sitoutumista asiaan ja sitä kautta oppimistulokset paranevat. Hyvän fiiliksen voittamisvisio – sellainen, jonka olet nähnyt ja tuntenut jo ennen harjoittelun aloittamista – edistää pitkäjänteisyyttä ja parantaa keskittymistä silloin, kun harjoittelu ei tunnu edistyvän. Prosessin ryömivässä vaiheessa on hyvä muistaa, että välillä tarvitaan tasanteita, jotta opitut asiat saavat aikaa ja tilaa juurtua systeemiin.
Myeliinituppi hermojärjestelmässä.
Mitä on voittamisvalmennus? Osa 1.
Mitä on voittamisvalmennus? Osa 2. energian mobilisointi
Mitä on voittamisvalmennus? Osa 3. hyvä fiilis
Mitä onvoittamisvalmennus? Osa 4. voittamisvalmennus vs. mentaalivalmennus
Mitä on voittamisvalmennus? Osa 5. Oppimisvalmennus
Aiheesta lisää P3 Training (pdf)
Blogista tuli mielenkiintoista ajatustenvaihtoa Twitterissä. Kiitos @mniemivirta @paivihelenius @kaarne2 Myeliinista ei olla samaa mieltä kaikkialla, mikä kertonee siitä, että aivotutkimus on voimakkaassa kehittymisvaiheessa.
Tässä pari uutta linkkiä:
http://cogns.northwestern.edu/cbmg/plasticityInGMandWMreview2012.pdf
Boheeminaisen maailmankirja 