Syyskuun viides on liputuspäivä. Yhtään lippua ei kuitenkaan näy saloissa. Ei edes kaupungintalolla.
On yrittäjien ja yrittämisen päivä.
Haluan liputtaa kaikille yrittäjille kertomalla tädistäni Annikki Hagros-Koskesta.
Yrittäjän päivänä osallistuin tilaisuuteen, jossa yrittäjät haaveilivat miljoonista, miljardeista. Siihen olisi mahdollisuus, jos osaisi oikeaan aikaan tulla huikeiden digimarkkinoiden mahdollistamiin saumoihin – oikealla, ajanhenkeä kutkuttavilla tuotteilla.
Tätini ei ajatellut niin. 42 vuotta sitten, hän ajatteli, että ihmisten auttaminen pulmassa, joka on monelle herkkä asia, olisi tärkeää.
Tätini on luonnontieteilijä – matemaatikko. Hän olisi yhtä hyvin voinut ohjautua kehittyvän ATK:n pariin. Mutta hän halusi auttaa ja kaunistaa. Seurata arvojaan, jotka tiesi elämäntehtäväkseen.
42 vuotta sitten. Olin pikkutyttö vielä, mutta pian jo päästyäni oppikouluun tulivat Annikin palvelut tärkeiksi – tuli afromuoti ja minun oli saatava kikkarapää paksujen suorien hiusteni tilalle.
Niin Annikki aloitti kampaamosta. Mutta hän halusi auttaa enemmän. Hän alkoi hakea tieteeltä apua työhönsä. Vähitellen hän oppi auttamaan vaikeitakin hiuspohjaongelmia. Salon Aleksandrasta tuli HiusAkatemia.
Niin hiukset. Monelle niin herkkä asia. Minulla ei ole onneksi ollut niitä ongelmia (kop,kop), joita Annikin luokse tulee päivittäin. Mutta Annikki on pelastanut minut monta kertaa.
Ensimmäinen kerta oli kun olin itse värjännyt hiuksiani ja niistä tuli hohtavan ja kypsän ohrapellon väliset. Minua nolotti niin, että piti käyttää huivia kunnes pääsin Annikin asiantuntevan kampaajan hoitoon. Tehtiin ihmetemppuja ja hiukseni saatiin kuin saatiinkin näyttämään normaaleilta.
Toisella kertaa vietin ensimmäistä venekesääni. Kotiin palattuani hiukset olivat yksi hurja hamppukasa. Äkkiä Annikin luokse. Annikki kysyi välittömästi: ”Pesitkö merivedellä.” Nyökkäsin. ”Voi sun kanssas”, sanoi täti ja määräsi hoidot, jotka pistivät risukasan kuntoon muutamassa päivässä.
Tällä kertaa mainitsin hänelle punaisista laikuista otsassani. Niitä on ollut vähän toista vuotta ja luulin jo, että niiden kanssa pitää oppia elämään. Varsinkin kun pienellä meikillä laikut saa peitettyä. Mutta Annikilla oli ratkaisu: suomalainen BTB innovaatio. Kas kummaa, kuuden käyttöpäivän jälkeen laikut ovat haalenneet.
Annikki on ihmenainen.
Nyt tietysti mietitte, että kampaamo – pientä verrattuna tämän ajan niin seksikkäisiin startupeihin ja kasvuyrityksiin. Voin kertoa, että Annikilla on kymmeniä työntekijöitä ja useampia franchise sopimusyrityksiä. Ei ihan pikkujuttu kuitenkaan. Annikki matkustaa ympäri Suomea ja Eurooppaa puhumassa konseptistaan – aivan kuin it alan gurut omistaan.
Annikki on loistava esikuva yrittäjästä, jolla on sitkeyttä, rohkeutta, innovatiivisuutta ja intoa.
Hän on myös ihana täti.
Omistan tämän päivän Annikille.
Annikki Hagros-Koski
Sankariyrittäjä – 42 v. innovaatiota, innostusta ja palvelua.
Boheeminaisen maailmankirja 
Ilman yrittäjiä ja yrittäjille ESIKUVIA minkään maan talous ei pyörisi, ilman kulutusta tietenkin. Ja mitenkä paljon yrittäjät työllistävät ihmisiä. Minullakin on edelleen pyöräalan yritys, alle 10 henkilöä työllistävä, jonka möin veljelleni, (itse osakas vielä) ja tämä kyseinen yritys, jonka perustin 1982 on toiminut yli 30 vuotta täällä asuin-kaupungissani. Ja pieni maininta. Tämä on AINOA yritys, joka on yhtäjaksoisesti palvellut asiakkaita. Itse menin a.o. liikkeeni myynnin jälkeen Yliopistolle töihin, koska sielläkin tarvittiin osaamistani. Herätys kaikille teille, joilla on ideoita, mutta epävarmuus painaa. Kehoitan muuhunkin alalle, kuin teknologiaan kiinnittämään huomionne. Arvostaen Teitä työnantajia…Pentti Harinen
Onnittelut myös sinulle Pentti!
Olet, uskomaton ja tsemppiä ei sinultakaan puutu. Annikki