Suomalaisen jääkiekon perusasenne on: Yksinkertaisten miesten yksinkertainen peli.
Jos yrität puhua voittamisesta, oppimisesta ja älykkäästä toiminnasta kaukalossa ja sen ulkopuolella kuulet pian tuon lauseen, höystettynä ”aivot narikkaan” tyylisillä heitoilla.
Enkä olisi tästä asiasta kirjoittanut, mutta Jokerit ja Hifk pakottivat. He nimittäin pistivät sellaiset letkajenkat päälle, että oksat pois. Eniten harmittaa, että noillakin kavereilla olisi mahdollisuus voittaa älyn käytön kautta. Nyrkkejä ja ääliömäisyyksiä ei todellakaan tarvita.
Ei ollenkaan pidä paikkaansa, että peliä lähdettiin voittamaan, kuten molemmat valmentajat painottivat. Peliin lähdettiin kamppailemaan voitosta ja se on ihan eri asia. Ja kun voittamista ei ole opeteltu niin ei ole muita aseita kuin se kamppailu – tyhjällä päällä ja kovilla nyrkeillä.
Ja lisää tätä kamppailija sukupolvea on tulossa. Voittamisen työkaluja ei ole tarjolla. Tarjolla on kaikkea kaikille ja yhtä paljon. Sitten kun tilanne on päällä niin on epistä jos tuo opetettu kulttuuri ei toimikaan.
Kaukaloissa luistelee tätä nykyä maistereita, ylioppilaita ja jos minkä sortin oppinutta. Miksi he eivät käytä päätään, joka heillä kuitenkin on olemassa ja vieläpä todistetusti hyvin toimiva sellainen?
Ensimmäinen askel olisi vaihtaa tuo alussa mainitsemani asenne. Yksinkertaisten miesten yksinkertainen peli on mennyttä aikaa. Nyt sen pitäisi olla älykkäiden ihmisten älykästä ja voittavaa peliä.
Voittavaa älykiekkoa, sanon minä!
Rantapalloista nyrkkitappeluun. Nyt on voittavan älykiekon aika!
Boheeminaisen maailmankirja 
Se mikä tuo rahaa, käytetään pelaajien kustannuksella omistajille. Nimittäin nyt on menty, (jo ajat sitten piittaamatta pelaajien vammoista), liian pitkälle, että kuvitellaan yleisön viihtyvän tappelu-peleissä paremmin, kuin ns. normaali jääkiekko ottelussa. Tämänkin lajin pitäisi olla kriminalisoitua, eli KAIKKIEN lakipykälien alla tapahtuvaa toimintaa? Että näin näen `voittamisen` tässä urheilumuodossa.
Yrität helppoa ratkaisua, siirtää vastuun jonnekin muualle. Sitä on tässä maassa jo aivan tarpeeksi. Jääkiekko hoitakoon oman tonttinsa.
Jos seuraat uutisointia urheilun omistajatahojen rikastumisesta, niin huomaat, että urheilu ei rikastuta Suomessa, eikä juuri muuallakaan.
Olet siis mielestäni tässä asiassa hiukan hakoteillä.
Hei Crisse, otitpa ajankohtaisen aiheen hellään käsittelyysi, mutta oikeasti multa on mennyt tähän ns. jääkiekkoon maku kokonaan ja varsinkin tähän kotimaan kiekkoiluun. Jotenkin se upea rehellinen, mutta kuitenkin kovaa pelaaminen on unohtunut kokonaan ja kuten hyvin kerroit, niin voittamisen nälkä pelillisin keinoin on tipotiessään ainakin joillakin pelaajilla ja valmentajilla.
Maajokkue jääkiekko on myös jotenkin kultaisen 2011 vuoden jälkeen ollut aika surkeaa katsottavaa.
Toivottavasti ihan pelinä jääkiekon viihdyttävyyden vuoksi, seurat ottavat tämän ongelman vakavasti ja yrittävät saada jääkiekon sille kuuluvalle tolalle:)
Muutoksen täytyy tosiaan lähteä ihan juurista alkaen – ja vanhemmista. Monet vanhemmat ovat itse osana kasvattamassa lapsia, joilta katoaa kyky voittaa oikein tavoin – eli oman lahjakkuuden ja taiidon kautta. Kaukaloiden ja kenttien laidoilla on vanhempia, jotka vaativat omalle jususinikalle yhtä paljon peliaikaa vaikka jususinikka ei edes haluaisi harrastaa koko lajia. Nykyinen tasapäisyyteen tähtäävä malli luo pohjaa väkivallalle. Ihminen on kuitenkin geeniensä orja ja puolustaa niitä loppuun saakka – eikö siis olisi parempi opettaa reilun voittamisen taitoja kuin jatkaa tätä epävoittamisen kulttuuria, jossa kaikki häviävät?