Oletko joskus mennyt esittämään uutta ideaasi? Täynnä intoa olet kertonut kuinka olet tehnyt pioneerityötä alueella, jossa ei vielä ole montakaan muuta. Ehkä ei ketään? Oletko kuullut sanat: ”mutta onko sinulla näyttöä, että tuolla tulee menestystä?” Vaikenet ja sanot hiljaa, että ”ei, kun tämä on innovaatio – tai alalla harvinaisempi lähestymistapa”. Huomaat, että keskustelukumppanisi ei oivalla asiasi merkitystä ja menestymisen mahdollisuuksia. Onko sinulle käynyt niin?
Minulle on käynyt niin. Monelle tuntemalleni keksijälle on käynyt niin. Samoin Tuuli Petäjälle ja monelle muulle, joka ei pysty osoittamaan tekemisensä laajaa menestyspotentiaalia suomalaisessa, kohtalaisen yksisilmäisessä, toimintaympäristössä. Tuuli Petäjän hopeamitali lohduttanee hiukan jokaista vastaavan kohtalon kokenutta. Tuulin sitkeä ponnistelu antaa meille muillekin tarmoa jatkaa työtä, jonka tulokset jonain päivänä nousevat kirkkaimpiin parrasvaloihin.
Olympialaisten jälkeen puidaan varmasti paljon, mihin lajeihin pitäisi panostaa. Menestystä kun ei tullut kuin yhdessä Suomelle perinteisessä lajissa ja siinäkin pronssia.
Meillä päin on ongelmana potentiaalin tunnistaminen. Potentiaalin tunnistaminen liittyy teknisten taitojen ja menneisyyden menestysten arviointiin. Ongelma on sama muuallakin kuin urheilussa – vaikkapa johtamisessa ja valmentamisessa. Kokonaan jää puuttumaan tärkein asia, eli onko kyseisellä yksilöllä potentiaalia menestyä ja voittaa.
Sun Tzun lause: ”Voittava soturi voittaa ensin ja menee sitten taisteluun, häviävä soturi menee taisteluun ja yrittää kamppailla tiensä voittoon”, on hyvä johtolanka potentiaalin tunnistamisessa.
1. Etsi potentiaalin pilkettä silmistä
Potentiaalin tunnistamisen tärkein kohta on, syttyvätkö ihmisen silmät kun hän puhuu tai tekee asiaansa. Mikään muu ei ole yhtä tärkeää, sillä into kantaa yli esteiden, tyrmäysten ja vastustuksen. Eräällä mestarikurssilla oli osaava nuori, joka todella taitavasti temppuili instrumenttinsa kanssa (jalkapallo). Hän liikkui hyvin, muutenkin motoriikkaa oli ilo katsella. Mutta silmistä ei näkynyt rakkaus. Ei ollut ihme, että leirin seuraavana päivänä kaveri jäi pois, eikä tullut mukaan vaikka valmentajan voimin häntä käytiin hakemassa. Intohimo ei riittänyt korkean tason valmennukseen ja poika osasi nuoresta iästään huolimatta olla rehellinen itselleen.
2. Tunnista himo oppimiseen
Halu kehittää itseään ja tulla jatkuvasti paremmaksi on toinen tärkeä potentiaalin tunnusmerkki. ”Teen parhaani” tai ”näillä mennään” eivät ole menestyjän tunnuslauseita. Himon oppimiseen on oltava aitoa. Todellisen potentiaalin tunnistaa siitä, että hänellä on aina tavoitteita seuraavalle askeleelle ja visioita korkeammasta tasosta ja suurista voitoista. Potentiaalinen voittaja kaavailee millä tavalla voi olla mukana jossain merkityksellisessä ja miten asiat onnistuvat parhaiten.
Oppimishalukkuuden on oltava aitoa. Moni on oppinut papukaijan tavoin toistamaan ”aina on varaa parantaa”, mutta käytännössä tulokset eivät parane.
3. Itseohjautuvuus ja vastuunotto
Voittaja ottaa vastuun omasta tekemisestään ja saavutuksistaan. Hän arvostaa saamaansa valmennusta, mutta tietää, että oma ja itsenäinen valmentautumisprosessi on kuitenkin ratkaiseva. Liian moni ”valitsija” erehtyy luottamaan omaan systeemiinsä ylivoimaisuuteen ja jättää huomioitta henkilön itsenäisen ja vastuullisen otteen. Itse asiassa sellaista saatetaan jopa pelätä – venettähän ei saisi keikuttaa, sillä eno saattaa tipahtaa laidan yli. Moni potentiaalinen voittaja hylätään, koska valitsija pelkää oman asemansa puolesta.
Vastuunottoa kaihtava ei saavuta suuria voittoja, sillä hänen energiansa suuntautuu voittavan toiminnan sijasta selustan turvaavaan toimintaan; jos kaikki on tehty oikein ja ohjeiden mukaan niin ollaan mukavuusalueella, eikä kukaan voi syyttää itseä epäonnistumisesta.
Suomalainen urheilu on niin järjestökeskeistä, että aito potentiaali hylätään mieluummin kuin muutetaan jäykkiä, katto-organisaatioiden katto-organisaatio rakenteita. Siksi todelliset potentiaalit jäävät systeemin ulkopuolelle. Onneksi jotkut heistä yllättävät.
Kuten Tuuli Petäjä. Iso virtuaalinen onnitteluhalaus hänelle!
ps: Kun kuitenkin joku miettii, että tarkoitanko fyysisen ja teknisen valmentamisen hylkäämistä: en tarkoita! Tarkoitan, että potentiaalin tunnistamisen keskiössä pitäisi olla ihminen ja hänen kyvykkyytensä käyttää osaamistaan ja taitojaan voittavasti.
Olet oikeasta, Christina. Potentiaalin löytäminen ja innovatiivisien/ten asioiden eteenpäin vieminen on kultaakin kalliimpaa.
Kiitos Pentti ja olen samaa mieltä 🙂