Voittamisvalmennus vs. mentaali- tai henkinen valmennus
Aika usein kun keskustelen ihmisten kanssa voittamisvalmennuksesta, minulle kommentoidaan, että ”olet aivan oikeassa, mentaaliseen (tai henkiseen) valmennukseen satsataan ihan liian vähän”.
Voittamisvalmennus on toki mentaalista valmennusta, mutta ei kuitenkaan täysin sama asia. Voittamisvalmennuksen tavoitteena on voittaminen. Toisin sanoen, voittamisvalmennus on oppimisvalmennusta, jossa autetaan löytämään kehityskohteita ja fokusalueita, jotka edistävät kykyjen käyttöä siten, että syntyy voittavia tuloksia.
Monissa tehtävissä, muissakin kuin urheilussa, ihmisillä on selkeitä tulostavoitteita. Useimmiten ihmisten kykyä nimenomaan tehdä tulosta ja voittaa ei vahvisteta vaan rajoitutaan kehittämään prosessissa tarvittavia taitoja ja kykyjä. Tämä on luonnollisesti oikein, mutta liian vähän ihmisiä valmistetaan kohtaamaan tilanteita, joissa voittaminen on mahdollista ja ratkaisemaan nuo tilanteet voittajina.
Mielestäni on jotenkin omituista, että ratkaisuotteluissa tai -tilanteissa ihmisiltä odotetaan voittoa, vaikka siitä ei ole puhuttu ehkä sanaakaan valmistautumisprosessin aikana. Miten ihminen voi olla valmis sellaiseen, jota kohtaan ei ole olemassa huolella rakennettuja odotuksia saatika sitten valmiuksia?
Kirjani motto on: ”sitä saa mitä tilaa”. Ratkaisutilanteissa ja tärkeissä suorituksissa aivot tekevät vain sen mikä niihin on valmistettu. Jos valmistaminen on käsittänyt virheettömän suorituksen, niin se on tulossa mikäli voimat riittävät, mutta se ei välttämättä riitä voittoon.
Voittamisvalmentaja ja voittamiseen tähtäävä valmentautuja kysyy itseltään WIN kysymyksiä. What Is Next? Mitä ON seuraavaksi? Mikä on se olotila, tunnetila, energiataso ja mielenvireys jossa seuraava tilanne kohdataan. Voittaja sovittaa energian yhteen tilanteen kanssa sen sijaan, että hän yrittäisi tunkea jokaiseen tilanteeseen huippusuorittajana. Voittaja tietää, että winning practice on tärkeämpää kuin best practice.
Mentaalivalmentajat puhuvat itsetunnosta ja rohkeudesta. Voittamisvalmentaja voi myös puhua näistä, mutta voittamisvalmentaja kiinnittää kuitenkin enemmän huomiota siihen missä itsetuntoa ja rohkeutta tarvitaan ja lähestyy ratkaisua energian mobilisoimisen kautta. Motivaatiota on useimmiten vaikea etsiä, mutta energia voidaan silti mobilisoida. Kirjailijat tämän tietävät; on turha etsiä inspiraatiota – parempi on painaa takapuoli tuolille ja pistää sormet töihin. Inspiraatio seuraa kun se on valmis.
Voittamisvalmentaja ei myöskään mieti liikoja riittävätkö ihmisen kyvyt suoriutumiseen. Jos jokin tehtävä on käsillä niin kyvyt ovat riittävät, sitä ei epäillä. Sen sijaan voittamisvalmentaja (tai -valmentautuja) pohtii, mitä hänen pitää luoda. Hän luo voittavan tilanteen ensin ja sitten vain täyttää luodun maiseman tarvittavilla teoilla.
Voittamisvalmentaja ei pidä ihmistä kehityskohteena, objektina – vaan ihmisenä, toimijana ja voittajana, joka kehittää itse itseään. Voittamisvalmentaja kannustaa ja kiittää ja auttaa rakentamaan hyvän fiiliksen lähtökohdaksi toiminnalle ja oppimiselle. Siitähän kaikessa kuitenkin on kysymys, hyvästä fiiliksestä.
And indeed if you think you’re a genius at something, what you achieve is very much according to your expectations; if you think you’re no good, you’re not going to get anywhere. – Diana Wynne Jones
Aikaisemmat artikkelit aiheesta:
Mitä on voittamisvalmennus? Osa 1.
Mitä on voittamisvalmennus? Osa 2.
Mitä on voittamisvalmennus? Osa 3.
Boheeminaisen maailmankirja 
Energian mobilisoiminen on todella toimiva keino monissa tilanteissa. Usein ajatus kyllä seuraa perässä, kun kroppa näyttää esimerkkiä! Kirjoittaessa voi näpytellä ensin vaikka pelkkää tajunnanvirtaa, jotta pääsee alkuun. Sitten yht’äkkiä alkaakin tulla painokelpoista tekstiä 🙂