Pahan ilman lintu saa potkut

”Se on tosi ylimielinen jätkä. Tekee juttuja toisista piittaamatta. Kilometrikorvauksia maksetaan sille enemmän kuin muille ja muutenkin kaikenlaista sen tulee pistettyä firman piikkiin. Eikö se ymmärrä, että se vetelee kauhalla sieltä, mistä muut syö lusikalla? No, ei se rahakaan ole se juttu vaan se mitä se saa aikaan. Se on aina ensimmäisenä tyrmäämässä ideoita, on olevinaan fiksumpi kuin muut. Sen muka älykkäät kommentit aiheuttaa pahaa mieltä. Kunhan tää projekti saadaan päätökseen, se saa lähteä. Potkut.”

Näin alkoi viikkoni. Yritysjohtaja soitti ja halusi sparrata tilannetta. ”Hyvä päätös”, sanoin, ”pahan ilman linnun ruokkiminen on kivien syöttämistä niille, jotka ovat sydämestään sitoutuneet tekemään hyvää työtä ja tulosta yrityksen hyväksi”.

Eli potkut tulossa pahan ilman linnulle.

Ihmisen aivot toimivat parhaiten silloin kun on hyvä fiilis*). On aika yleistä ajatella, että kunhan vain tämä on tehty tai tuo ja tuo saavutettu, niin sitten olen onnellinen. Erityisesti pahan ilman linnut ajattelevat niin, koska sillä tavalla he perustelevat olemassaolonsa. Pahan ilman linnut elävät tästä ajattelutavasta. Mutta aivot eivät toimi niin.

Kirjassaan Onnellisuusetu Harvard Business Schoolissakin vaikuttanut Shawn Achor kertoo, että on tieteellisesti todistettu, että kun aivot ovat myönteiset on helpompi kohdata ja voittaa eteen tulevat haasteet. Eikä tämä ole uutinen. Monet keskitysleireiltä selvinneet kertovat, että myönteinen ajattelu auttoi heitä selviytymään hengissä karmeuksien keskellä.

Kirjassani puhun energian yhteensovittamisesta käsillä olevan tehtävän kanssa. Voin suoraan tunnustaa, että kirjaa kirjoittaessani vuosina 2002-2005 en oikein itsekään ymmärtänyt mistä siinä oli kysymys. Tiesin vain, että se on oikein ja tärkeää. Olin kokenut ilmiön kirjaa varten tekemässäni introspektiivisessä tutkimuksessa, eli omaa oppimisprosessiani tarkkaillen. Huomasin, että onnistuin paremmin, kun ennen harjoitusta tai tehtävän suorittamista loin itselleni hyvän fiiliksen ja pohdin minkälaisella energiatasolla onnistuisin parhaiten. Kaikkeen ei tosiaankaan tarvita huippuenergioita, toisaalta helpoilta tuntuviin tehtäviin ei välttämättä valmistaudu energiatasolla. Myöhemmin olen saanut oppia, että kehittyvä tiede todistaa tätä asiaa oikeaksi. Aivojen ja energian virittäminen oikealle taajuudelle auttaa voittamaan, onnistumaan tehtävissä ja haasteissa.

Tietoisuuden harjoittaminen energiaan liittyen on osa yhteensovittamista. Mieleeni tulee hyvä neuvo Aleksandertekniikan kurssilta: Ennen kuin teet mitään, pysähdy hetkeksi, että tulet tietoiseksi mitä olet tekemässä. Opettaja kertoi esimerkin, kuinka hän itse usein ryntää kauppaan hakemaan maitoa vain tullakseen ulos ilman sitä maitoa, mutta kaikenlaista muuta kassissa. Tietoisuutta riitti kaupan oven avaamiseen saakka…

Kaikki on lopulta energiaa. Johtaminen on energioiden johtamista – energian mobilisoimista, tunnelman luomista, hyvän fiiliksen rakentamista.

Itsensä johtaminen on vastuunottoa omasta hyvästä fiiliksestä ja energian yhteensovittamisesta tehtävien ja kohtaamisten kanssa. Ei kannata jäädä odottelemaan, että hyvä fiilis tulee jostain itsen ulkopuolelta.

Kirjaa varten keskustelin jääkiekkoilijoiden kanssa. Eräältä erinomaiselta pelaajalta kysyin: ”Miten sinä pystyt aina taistelemaan hienosti pelin loppuun saakka vaikka välillä näyttää, että kaikki on menossa pieleen?” hän vastasi: ”Eihän siinä mikään muu auta, kuin aina uudestaan mennä mielessään onnellisuuspaikkaan (happy place), silloin pystyy antamaan kaikkensa peliin, olipa tilanne mikä tahansa”.

Energiasyöpöt pahan ilman linnut syövät herkkuruokia samalla kuin he polttavat sinun pihvisi poroksi. Anna heille potkut. Olivatpa he pääsi sisällä tai sen ulkopuolella.

Jos minä saisin päättää, niin hyvä fiilis kytkettäisiin tehtäviin ja prosesseihin.

Hyvän ilman linnut ovat tehokkaita ja saavuttavat voittavia tuloksia.

 

 

*) Hyvä fiilis ei ole sama kuin kiva fiilis, jossa ongelmat yritetään lakaista näkymättömiin häiritsemästä kivan kulttuuria.

Mainokset

6 ajatusta artikkelista “Pahan ilman lintu saa potkut

  1. Jep Cristina ystäväni, asia on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen, mutta se ei vain jostain syystä avaudu meille kaikille. Itse olen ainakin huomannut, että iloisuus ja positiivinen ajattelu on monesti saanut myös sen negatiivisen pahan ilman linnun toisiin aatoksiin.

  2. Hei Matti! Kiva kun piipahdit pitkästä aikaa täällä kommentoimassa. Eikö vain – ihmeitä tapahtuu, kun niitä tehdään ja silloin pahan ilman lintukin voi hymyillä.

  3. Tämän päivän Iltasanomista:
    ‎”Mitä negatiivisempi pomon johtamistyyli oli sitä onnettomampia työntekijätkin olivat. Työntekijöiden hyvinvointi laski, jos pomon käytös oli hyvin kontrolloivaa. Toisaalta työntekijöiden motivaatio ja kiinnostus työtä kohtaan nousivat jos pomot antoivat ”mielekkäitä perusteluita tehtäville”. Työntekijät pääsivät parempiin tuloksiin, jos heillä oli tunne, että heidän työnsä on merkityksellistä kuin jos he tunsivat, että pomot vain käskyttävät tekemään erilaisia tehtäviä.” http://www.iltasanomat.fi/terveys/huonon-pomon-vaikutukset-luultua-jarkyttavammat/art-1288451741623.html

    Paha pomo tyrkkää seteltukkoja polttouuniin hurjaa tahtia, sillä ihmiset hänen ympärillään eivät voi hyvin, eivätkä pysty toimimaan optimaalisella tasollaan. Aivot eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla, jos fiilis on huono. Suorituksessa paras tulos saadaan kun on hyvä fiilis ja voiton (win) odotus, prosessinomaisessa tekemisessä riittää kun on hyvä fiilis. Silloin asiat sujuvat ja ongelmien ratkaisemisen on helpompaa. Johtajan pitää olla tunnelman rakentaja ja energian mobilisoija. Jos hän saa aikaan huonoa tunnelmaa ja ankeaa energiaa hänet pitää siirtää pois tehtävistään. Huono pomo on asbestia työyhteisölle: voi näyttää hyvältä ulkopuolisille, mutta jatkuvasti hänen läheisyydessään työskentelevät kärsivät vakavista oireista. Ja rahaa palaa

    • Ihan ensin kiitos, olet antanut paljon ajattelemisen aihetta taas 🙂 Nautin kirjoituksistasi.

      Minua on pitkään askarruttanut erityisesti vanhakantaisissa yrityksissä vallitseva asenneilmasto, jossa negatiivisesti ajattelevaa ihmistä pidetään älykkäämpänä kuin positiivisesti ajattelevaa, Negatiivinen on fiksu, koska löytää virheet ja syyt, miksi jokin ei voi onnistua ja positiivinen on puolestaan ’hyväuskoinen hölmö’ tai liian helposti innostuva.

      Elämänhallintaoppaissa kirjoitetaan, että positiivisten asioiden ajattelu ja niiden määrätietoinen hakeminen elämästään vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun merkittävästi enemmän ja palkitsevammin kuin negatiivisten kaivelu. Miksi se ei pätisi muuallakin kuin ihmisen henkilökohtaisen elämänhallinnan tasolla?

      Onko positiivisuudella yritysmaailmassa vielä vanha ’jees-miehen’ kaiku?

  4. Kiitos Sirkka!

    Totta on että positiivisia pidetään helposti jees miehinä ja naisina. Positiivisuus sekoitetaan helposti nami-nami positiivisuuteen, jossa ongelmien ja epämukavuuksien läsnäolo kielletään.

    Siksi olen tehnyt vähän pesäeroa käsitteiden ”hyvä fiilis” ja ”kiva fiilis” välillä. Hyvä fiilis ei voi olla, jos ongelmia ja uhkia ei ollenkaan käsitellä.

    Elämäntaito-oppaat ovat oikeassa. Ihan niinkuin minunkin kirjani. Tiede todistaa näitä asioita vauhdilla todeksi. Aivot eivät toimi kunnolla negatiivisessa ilmapiirissä. Siksi on niin tärkeää, että on hyvä fiilis!

    Aurinkoisin terkuin!

  5. Rakas Cris And. (salli tämä tuttavallinen lähestymistapa, olen vain vanha mies, joka juoksee ilman paitaa talvella teknologiacity Oulussa).

    ”Pahanilmanlintusi” julistaminen voi olla myös työpaikan yhteisöväkivallan kohde, ”työpaikkakiusattu”, ”työyhteisöväkivallan kohde”, jonka valitseminen työyhteisön vainon, vihan ja yhteisöllisen arvonalentamismenettelyn kohteeksi kertoo vain sitä, että sinut C.A. ( mon amour ) on tietoisesti valittu vahvistamaan työyhteisön päättäjien vihatunteet (konsulltina, taloudellista korvausta vastaan).

    Ja jos ”pahan ilmanlintu” saadaan poistettua työyhteisöstä, tilanne säilyy samana. Uusi ”pahanilman lintu” löytyy hyvin nopeasti vanhojen työyhteisön valtarakenteiden toteuttajaksi. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

    Ainoan ystäväsi terveisin :
    Paidaton juoksija oulu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s