Voittajakansa ihanuuksien ihmemaassa

Suomalaisena minusta on aina tuntunut siltä, että joku vedättää minua. Että hyvät asiat eivät ole totta ja totuutta salataan. Tämä johtuu siitä, että minulle on tyrkytetty uskoa, että on lottovoitto syntyä suomalaiseksi ja kuitenkin tiedän, että on lottovoitto syntyä moneen muuhunkin maahan. Vaikkapa Kanadaan, jossa kirjan ”The Finnish Miracle ihanuuksien ihmemaa” (Talentum 2011) kirjoittaja André Chaker sai voitokkaasti syntyä.

Epäluuloisuuteni alkoi jo nuorena tyttönä. Minulle oli opetettu, että vain Suomessa on puhdasta ruokaa. Koulussa, kun joimme maitoa, niin opettaja kertoi miten onnekkaita olemme saadessamme juoda raikasta ja turvallista suomalaista maitoa. Näin hienosti eivät asiat muualla nimittäin hänen kertomansa mukaan olleet. Lapset eivät saa juodakseen sitä niin elintärkeää maitoa muualla maailmassa, koska siellä se on epäpuhdasta.

Silloin, nuorena tyttönä, siis – matkasin perheen kanssa Espanjaan lomalle. Ja olin aivan hämmästyksissäni kun näin, että espanjalaiset lapset joivat maitoa, eivätkä kaatuneet vatsakivuista tuskissaan maahan kuolemaan. Päinvastoin, he vaikuttivat iloisilta ja onnellisilta, vaikka eivät edes asuneet lottovoittajien luvatussa maassa.  Minusta tuntui silloin, että minua oli petetty. Eikä tuo tunne oikein milloinkaan ole hellittänyt.

Tästä syystä Chakerin kirjan lukeminen on äärettömän piinallista, ahdistavaa. Siinä kehutaan suomalaisia saavutuksia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Onneksi hän ei ylistä innovaatioiden rahoitusta Suomessa, se hiukan helpottaa ahdistusta ja lukemista voi jatkaa hieman helpottuneempana.

Kun ahdistus ja vaivaituneisuus hellittävät, niin huomaan käyväni kirjan kanssa keskustelua. Lasken kirjan monta kertaa alas, sillä minun on pohdittava kirjassa esitettyjä asioita ja suhtautumistani niihin.

The Finnish Miracle –kirjasta on moneksi. Se on valmennusopas, siinä esitetään viisiportainen menestymisen malli ”mahdollisuuksien polku”. Se on case-esittely suomalaisista, lähinnä yritysten, menestystarinoista. Se on tarina Chakerin omasta urasta. Se tekee harppauksia Suomen historiaan. Se esittelee suomalaisia sankareita. Eikä ilmaveiviäkään ole unohdettu.

Kun pääsen kirjan loppuun, niin oivallan, miksi Suomen ihme on tärkeä kirja. Sen tärkein sanoma on siinä, että ymmärtäisimme mitä meidän täytyy vaalia. Mikä on sellaista suomalaisuutta, joka rakentaa parempaa maata, parempaa maailmaa ja mikä antaa meille ihmisillekin löytää mahdollisuuden kehittyä – aina hiukan paremmiksi.

Kirjan sisältöön voi tutustua vaikkapa Taloussanomien artikkelissa tai lukemalla kirjan. Suosittelen lukemaan, sillä silloin pääsee pohtimaan omaa suomalaisuuteensa liittyviä mielenmaisemia. Kerronkin mitä asioita kirjasta nousi omaan mieleeni – vaalimisen arvoisina suomalaisina hengen pääomina.

Keksiminen ja uudella tavalla tekeminen

Keksiminen ja keksivät ihmiset ovat Suomen tärkeimpiä voimavaroja. Heidän merkityksensä korostuu lähivuosina, kun elinkeinon haasteet kasvavat ja luovuutta tarvitaan uuden toiminnan kehittämiseksi. Kirjassa on palattu ilmiöiden, esimerkiksi Nokian, alkujuurille – keksintöön.  Olen Chakerin kanssa samaa mieltä siitä, että suomalaiset ovat paitsi innovatiivisia niin myös nopeita omaksujia. Kirjan esimerkki mäkihypyn v-tyylin nopeasta omaksumisesta on hyvä tarina siitä, miten ensimmäiset omaksujat saavuttavat menestystä.

Innovaatio on syönyt keksimisen. Suomalaisten keksijöiden tilanne on tällä hetkellä aika huono. Ellei keksijä osaa esittää miten keksintö tuotteistetaan, monistetaan ja konseptoidaan kasvuyritykseksi on hänen aika turha koputella innovaatiojärjestelmän oville.

Keksiminen on kuin elinkeinoelämän perustutkimusta, josta syntyy aihioita soveltavaan tutkimukseen ja käytännön ratkaisuihin. Keksiminen ja innovaatio pitäisikin ottaa erillisiksi, toisiaan hipoviksi, linjauksiksi. Jatkuva innovointi ei tuota perusteiltaan uutta, ainoastaan olemassa olevan uusia sovelluksia ja lisäkkeitä – tärkeitä tietysti nekin.

Hyvinvointi

Kirjassa kerrotaan miten voimallisesti Suomea teollistettiin sotien jälkeen. Ulkomaalaisilla on usein se väärä käsitys, että Suomen hyvinvointi alkoi Nokiasta ja sitä ennen maa oli köyhä ja elinkeinoelämältään yksipuolinen. Yksi Suomen menestymisen tärkeistä tekijöistä on, että tänne on rakennettu menestymisen infrastruktuuria jo pitkään. Se on mahdollisuus, johon jokaisella on mahdollisuus tarttua – niin kauan kuin ihmisten hyvinvointia vaalitaan.

Mietin usein sitä, että maailman rikkain maa on varmaankin Kongon Demokraattinen Tasavalta, jos luonnonvaroihin katsotaan. Samalla tavalla arvioiden Suomi on yksi köyhimmistä. Kuitenkin ihmisten tilanne on aivan toisinpäin, suomalaiset kuuluvat maailman rikkaimpiin ja hyvinvoivimpiin ja kongolaiset ovat maailman köyhimpiä ja kurjimpia. Yksi selitys on, että Suomessa valtio on joutunut pitämään kansalaisistaan huolta ja tarjoamaan heille kehittymismahdollisuuksia, jotta he tekisivät työtä, josta maksaa veroja valtiolle. Kongon valtio ei tarvitse kansalaisiaan, eikä siis panostakaan heihin. Huolimatta viimeaikaisista kaivoslöydöistä ja Suomen kuulumisesta talouden AAA kerhoon ei luonnonvaroihin ole tulossa mitään sellaista merkittävää lisäystä, ettei Suomessa täytyisi panostaa täällä asuvien hyvinvointiin sekä mahdollisuuksiin rakentaa onnellista elämää ja hyvinvointia luovaa työtä.

Haluan lisätä, että niin kauan kuin yksikin vanhus makaa täydessä vaipassa sänkyynsä sidottuna niin ei voida puhua menestymisestä. Valtio on yhtä hyvä kuin sen heikoin jäsen. Suomella täytyy olla varaa hoitaa vanhuksensa ihmisarvoisesti ja kunnialla.

Kulttuuri ja taide

Suomalaisia taiteen huippunimiä esitellään mielellään tilaisuudessa kuin tilaisuudessa. Matti Salmiseen, Karita Mattilaan tai Esa-Pekka Saloseen on hienoa kiinnittyä, onhan klassisessa musiikissa ihan oma hienostunut klanginsa. Niin ja tietysti Lordiin, tuohon hämmästyttävään Euroviisuvoittajaan, joka teki suomalaista musiikkihistoriaa.

1800-luvulla elänyt ruotsalainen oopperalaulaja Jenny Lind ihasteli suomalaista laulukulttuuria. Hän piti Suomea laulujen maana. Suomalaisuuden syvin olemus löytyy juuri taiteesta, runosta, sävelestä – laulusta. Runon voimalla Runeberg brändäsi surkeasta Suomen sodasta sankaritarinan.  Sanan ja elokuvan keinoin Linna ja Laine auttoivat kansaa selviämään talvisodan kauhuista. Kansamme syvintä tragediaa, kansalaissotaankin johtanutta, vastakkainasettelun juopaa, on käyty läpi Linnan kirjojen tai Arvo Salon Lapualaisoopperan avulla.

Aiemmin viittasin Kongoon. Kun olen keskustellut Kongosta, niin useimmiten minulle sanotaan, että ero löytyy henkisestä pääomasta. Hyvinvointi rakentuu henkiselle pääomalle. Epäilemättä Kongossakin on henkistä pääomaa, mutta se ei pääse esille. Suomessa haaste on, että henkinen pääomaa saa jatkaa voittokulkuaan ja että sitä jatkuvasti vaalitaan ja kasvatetaan. Siinä taiteella ja kulttuurilla on äärimmäisen tärkeä tehtävä. Suomi on laulujen maa. Sen voitonsinfonia kasvaa sanasta, sävelestä, kuvasta ja liikkeestä.

Kiitokseksi Andrélle ajatuksia herättävästä kirjasta haluan päättää tämän kirjoituksen runolla äitieni maasta:

Unelmien Suomi

Kotiain mä aattelin, eilen ja tänään taas uudestaan
silmät suljin ja katselin sen muotoa ja maisemaa.
Näin meren, järvet metsät sen – näin polut, kadut, tiet
talon yksinäisen, pellon hiljaisen ja kaupungin – senkin näin.

Syvemmälle vaivuin – uneen – kas’ silloin lammen pintaan
nous’ kasvot äidin armaan.
Ymmärsin, ei kutsu mua isänmaa vaan sielussain rantaan
kaipaan veden sen, jota käsi äidin kantaa.

Unelmassain kasvoi maa kuin syli äidin,
joss’ kaikki yhtä rakkait’ on ja sydämet täynnä hyvää.
Ei työnnä pois helmastaan rujoa ei rampaa,
käsi ohjaa etsijää, suuren tien sankari hält hellän hymyn saa.

Ja kuulin äänen Hypnoksen – näin värit, loiston, kauneuden!
Soi kannel, lyyra, sitarkin, laulu lapsen, vanhuksen – Ihmisen –
Kaartui taivaat, piirtyi kuvat, nousi uusi uljas taide
ja ihmisen taito, lahja ikuinen, heräs luomishurman voimaan.

Kasvoi maa ja siellä näin kuinka työtä ilolla tehtiin.
Se työ – ihmiseltä ihmiselle – kohotti ja auttoi,
elämää se palveli, ihmisiä innoitti
rakentamaan kylät, tiet – valaisemaan kaupungin.

Vielä näin ihmiset, moninaiset muodoltaan
lapsina saman suuren Jumalan rakastavaisna hahmoltaan
he katsoivat toinen toistaan ja hymyillen lausuivat –
yhdessä unelma toteen tehdään – onni uusi Suomenmaan.

Mainokset

4 ajatusta artikkelista “Voittajakansa ihanuuksien ihmemaassa

  1. Innovaatio on todellakin syönyt keksimisen! Suomi on täyttynyt innovaatiopuheesta, josta on konkretia ja yhteys keksintömaailmaan. Cristina: ota osaa innovaatiosatukilpailuun osoitteessa: http://www.hekery.fi. Sinulta voisi irrota loistava satu.

    • Jari, kiitos luottamuksesta. Voisinpa kirjoittaakin. Satu alkaisi jotenkin näin: Olipa kerran neljä innovaatioihmistä, kolme poikaa ja yksi tyttö, jotka kiisivät täyteen lastatulla laivalla etsimässä keksintöä, joka pelastaisi maailman uhkaavalta henkiseltä näivettymiseltä…

  2. Keskustelin viikonloppuna kummipojan kanssa miesten kesken saunassa. Sanoin, että osaamisen ja työn merkitys koko ajan kasvaa ja rahan merkitys vähenee (ajattelin tuotannontekijöitä). Ihmiset erikoistuvat koko ajan enemmän ja tarkemmin. Halusin kannustaa opiskeluun.

    Surullista, että keksijät, jotka edustavat luovuuden erästä huippua, joutuvat toimimaan päinvastoin: olemaan liiketoiminnan yleismies jantusia saadakseen tukea yhteiskunnalta. Surullista ja tehotonta.

    • Cristina! Erinomainen tarina on siinä. Olen Keksimö ry:n ja omasta puolestani kiitän sinua hienosti keksimisestä ko. tarinanasi. Syntyneen vähäisen kiireittäni johdosta lyhyesti on sanottava se että aihe on miettimisen ja että tekemisenkin arvoinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s