”Olen periaatteessa aivan väärä jätkä valmentamaan mitään joukkuetta, koska mua ei oikeastaan kiinnosta lopputulos eikä voittaminen.” – Petteri Nykky
Mutta Petteri Nykky oli oppinut voittamaan, siksi hän saattoi luopua siitä – voittamisesta. Tämä onkin Oskari Saaren vastajulkaistun kirjan Alkemisti – Petteri Nykyn tarina yksi tärkeistä opeista, se sama oppi, jonka sain oivaltaa jääkiekkosankari Antti Törmäseltä – voittamista ei voi tehdä, sen täytyy antaa tapahtua.
Mutta ennen kuin tämän asian on oivaltanut kokemuksen kautta ja oppinut voittamalla voittamaan, ei ole valmis valmentamaan toisia voittajiksi. Petteri Nykky on joukkueensa kahteen perättäiseen maailmanmestaruuteen johdattanut voittamisvalmentaja. Hän on valmis ja hänen sanansa auttavat muita matkalla voittamisen tavoittelijoista todellisiksi voittajiksi.
Oskari Saaren kirjaa ”Alkemisti – Petteri Nykyn tarina” voi lukea mielenkiintoisena kertomuksena Suomen salibandymaajoukkueen matkasta kahteen maailmanmestaruuteen. Sitä voi lukea myös valmennuskirjana, jossa mestarivalmentaja jakaa viisauttaan ja oppejaan myös muiden käyttöön. Tässä kirjoituksessa tarkastelen jälkimmäistä näkökulmaa.
Valmennuksen kohde on urheilija – valmentautuja on ihminen
Nykyn valmennus pohjautuu ihmiskäsitykseen, jossa ihmisen halua ja kykyä rakentaa omanlaista urheilijuutta arvostetaan. Nykky kysyy ja haastaa ajattelemaan. Hän kannustaa löytämään itsestään asioita ja kehityskohteita, joihin voi sitoutua täydellä sydämellä
”Auttaa pelaajia löytämään oma pelaamisensa, oma äänensä, oma soundinsa. Tunnistamaan itseään enemmän, paremmin, syvemmin. Löytämään itseään. Löytämään pelaamisen itsensä sisältä.” (s. 53)
Ihmisenä ja urheilijana kasvu näkyy kirjasta. Nykyn joukkueen jäsenet ovat kirjanneet arvojaan ja ajatuksiaan ja niitä seuraamalla voi nähdä valmennuksen aikana tapahtuneet muutokset. Nykyn valmennuskumppanin Samu Kuitusen filosofia: Menestys tulee, kun kehittää urheilijaa ensin ja pelitapaa vasta toiseksi, (s.131) konkretisoituu kirjassa monin tavoin.
Voittaja näkee voittamisen yli
Kirjan lukuisista tärkeistä opeista yksi merkittävimmistä löytyy sivulta 61:
”MM-projektimme jatkuu vielä finaalin jälkeisiin hetkiin”
Itselläni on tästä laulajana konkreettinen kokemus. Siihen saakka, kunnes eräs opettajani näytti miten ajatellaan fraasin (musiikillisen lauseen) yli, minulta tahtoi henki loppua ennen lauseen loppua ja viimeinen sana oli puoliksi tukahtunut äännähdys, vaikka sen olisi pitänyt lopettaa virke tyylillä. ”Kuule fraasin jälkeinen tunnelma ja rakasta sitä” sanoi opettaja.
Maalinteon vaikeuden kanssa kamppailevan pelaajan kannattaa käyttää samaa metodia: koe maalin jälkeinen tunnelma, arvosta tilannetta – näin rakennat maalin sisääsi, ennen kuin maali on syntynyt. Sama pätee mestaruutta tavoittelevaan joukkueeseen tai urheilijaan.
Flowsta läsnäoloon
Alkemisti ei kerro pelkästään pelaajien kehittymisestä. On hurmaavaa lukea Nykyn omasta kehittymisestä myös. Kirja on kirjoitettu niin mielenkiintoisella ja lukijaa tarrauttavalla tavalla, että paikka paikoin voi kokea sieluntoveruutta Nykyn kanssa. Itselleni kävi näin Flow tilan kuvauksen kohdalla.
Kirjassa on kaksi flow –sanalla otsikoitua kappaletta. Ensimmäinen on ”Flow” ja toinen on ”Flowsta läsnäoloon”. Ensimmäisessä flow löytyy keskittymisen kautta, toisessa valppauden – täydellisen läsnäolon – kautta. Tässä on voittamisen viisaus ja ydin – olla se oma, ainutlaatuinen voittaja, onnistuja, tekijä, kokija juuri tässä hetkessä ja nyt. Täydellisen yhdistynyt tähän hetkeen, tähän tunnelmaan, tähän ympäristöön – kokea toisten läsnäolo ja olla vuorovaikutuksessa, joka synnyttää hämmästyttävää kyvykkyyttä luoda tilanteita ja rakentaa voittavaa peliä. Kuin kaikki olisi etukäteen suunniteltu ja täydellisesti harjoiteltu, mutta tapahtuu sittenkin spontaanisti, juuri nyt. Ja samalla olla täydellisen keskittynyt omaan tekemiseen ja oman osaamisen ytimeen. Tämä on huikeaa – se on olympiavoittaja Juri Vlasovin kuvaama valkoinen hetki, jonka puolesta on valmis tekemään vuosikausien työn.
John Wooden
Vaikka tämä teksti alkaa jo olla liian pitkä niin Alkemistia ei voi ohittaa puhumatta John Woodenista. On itse asiassa mielenkiintoista, että HJK:n Tie tähtiin seminaarissa vieraillut FC Porton kykyvalmentaja Pepijn Linders puhui juuri Woodenista samalla paatoksella kuin Nykky. Woodenin pyramidin (pdf) rakentaminen joukkueeseen pala palalta näyttäisi olevan yksi hyvän valmennuksen kulmakiviä. Myös Wooden oli voittamisvalmentaja, joka oppi voittamaan ja nousi tasolle, jossa pystyi luopumaan voittamisesta ja saattoi antaa voittamisen tapahtua.
Alkemisti ei juurikaan kerro miten asiat saavutetaan, mutta se kertoo mitä voi tehdä ja mitä on saavutettavissa. Mitä voi löytää kun oikealla, omanlaatuisella, prosessilla ryhdytään kasvamaan kohti tavoitetta, joka omassa sisäisessä maailmassa on jo saavutettu. Kuin Sun Tzun voittava soturi, joka voittaa ensin ja menee sitten taisteluun.
Vielä on pakko palata pariin kohtaan, jotka jäivät mieleen. Valmennustiimissä oli mukana myös Jussi Jäntti, ilmeisen syvällinen ja oivaltava ajattelija. Mieleeni tuli ”ihme jäällä” valmentaja Herb Brooks, kun Jäntti katseli ruotsalaista juuri maailmanmestaruuden voittanutta, äärimmäisen onnelliselta, näyttänyttä valmentajaa ja ajatteli hiljaa mielessään ”on muuten viimeinen kerta kun kannat tuota pystiä”. Toinen tärkeä elämän oppi: ”onneton on ihminen joka elää itseään vastaan”. Lopulta voittaminen on esteiden poistamista virrasta. Esteistä, joista voittamisen pakko on yksi suurimmista.
Kirja on kokonaisuutena onnistunut ja mielenkiintoinen lukuelämys, mutta jo sen sisältämien aforismien vuoksi se kannattaa lukea. Suosittelen!
BGE
Be aware of great effort
Boys, go explore
Best game ever
Loppuun lainaus kirjan kustantajan, Helsinki kirjat, sivulta:
”Nykky sai käsiinsä perisuomalaisen joukkueen, joka oli tottunut tiukassa paikassa aina häviämään. Joukkueen, jonka pelaajat keskittyivät riitelemään rahasta liiton kanssa ja lakkoilivat. Kriisi huipentui, kun uusi valmennus löysi itsensä maajoukkueen harjoitusleiriltä ilman ainuttakaan pelaajaa.”
Siinäpä lähtökohta mestaruuspolulle! Onnittelut Petteri Nykylle,valmennustiimille ja koko joukkueelle. Ja tietysti Oskari Saarelle ansiokkaan kirjan kirjoittamisesta. Tärkeä lisä suomalaisen valmennus- ja urheilukirjastoon!
Petteri Nykky lähti hakemaan seuraavaa mestaruutta ajatuksella ”voitetaan uudestaan”. Raikas ajatus, kun meillä on totuttu ”puolustamaan mestaruutta” (miten pysäyttävä ajatus!). Muutenkin pidin Nykyn jatkuvasti eteenpäin menevästä ja edistykseen pyrkivästä dynamiikasta.
Tavattoman kiinnostavaa asiaa ja hauska huomata, että sinulla on ollut laulamisen parissa tismalleen sama oivallus kuin itsellänikin.
Olen jonkin verran seurannut vierestä ampumaurheilua ja napannut sieltä käyttöön hyvän termin ”jälkipito”. Se tarkoittaa niitä muutamaa silmänräpäystä sen jälkeen kun on painanut liipasinta. Laukaistu on siis jo, mutta siihen pieneen sormen liikahdukseen ei voi vielä herpaantua, vaan pitää seurata luodin salamannopea lento loppuun saakka, nähdä kuinka taulu kaatuu / kiekko hajoaa tms. Vasta sitten voi hengähtää. Kyseessä on itse asiassa aivan sama asia kuin fraasin ajatteleminen laulussa.
Olen todennut, että jälkipidon ajatteleminen auttaa monessa asiassa. Jos esimerkiksi markkinoin työtäni, pitää muistaa hoitaa myös jälkimarkkinointi. Ei saa lässähtää kalkkiviivoilla.