Oppimisen haaste

Yhdeksänkymmentäluvulla Suomessa oli oppimisbuumi. Uudet oppimisteoriat suorastaan kuhisten nousivat ilkkumaan behavioristisille ja kognitiivisille teorioille. Jos et osannut keskustella konstruktiivisesta tai kontekstuaalisesta oppimisesta ei sinulla ollut mitään asiaa opettajien huoneen kahvipöytään. Parempi vielä, jos olit kiirehtimässä aiheeseen liittyvään seminaariin.

Se oli ihanaa aikaa, sillä pohdimme uusia oppimismenetelmiä ja teorioita päämme puhki. Mietimme miten niitä voisi soveltaa ja kokeilimmekin usein. Itsekin toteutin erään oikein onnistuneen yhteistoiminnallisen oppimisen kokeilun. Monimuoto-opetusta olin myös kehittämässä ja toteutinkin Rastorilla, jossa ponnisteluni palkittiin vuoden tähtikouluttajan kunniakirjalla.

Nyt huomaan, että oppimiskeskustelu jälleen kiihtyy ja siinä on samoja piirteitä kuin silloin parikymmentä vuotta sitten. Siksi haluankin esittää varoituksen sanan.

Yrityskoulutus on aika usein teholtaan todella vähäistä. Ihmiset kyllä useinkin viihtyvät ja kokevat saavansa uutta tietoa. Mutta oppimisprosessit ovat vellovia eivätkä siirry tehokkaasti tulokselliseen toimintaan.

Tänä aikana tuntuu myös puhujakeskeisyys lisääntyneen. Asian esittäjää ja jotain yksittäistä sitaattia hehkutetaan, mutta oppisisällöt jäävät vähemmälle huomiolle.

Haluaisin löytää ihmisiä ja yrityksiä, jotka sitoutuvat oppimiseen henkilökohtaisella tasolla hyväksyen, että oppiminen on haastavaa, välillä jopa vaikeaa. Että täytyy kognitiivisella tasolla taistella oppiakseen jotakin uutta, merkityksellistä ja ainutlaatuisiin saavutuksiin tähtäävää.

Tre Kronorin uusi päävalmentaja Pär Mårts puhuu ”voittamisesta hinnalla millä hyvänsä”. Koska hän sulkee tappelemisen pois, niin ymmärtäisin, että tuo hinta on nimenomaan henkilökohtainen, mentaalinen hinta, joka maksetaan kognitiivisella kamppailulla. Vahvistuksen antaa Mårts itse: ”frågan är att ta kommandot över tanken” eli ajatuksen voittaminen.  Voin sanoa, että kognitiivisessa taistelussa jää helposti kakkoseksi, kun väärä ajatus valloittaa systeemin.  Vielä Mårts haastaa kapuamaan yli 100%:n, menemään mukavuusalueen ulkopuolelle, ylittämään omia rajoja. Se on tie oppimiseen, uskokaa minua.

Kirjassani Voittava Kierre viittaan Lev Vygotskiin, venäläiseen psykologiin, joka esitti teorian lähikehityksen vyöhykkeestä. Lähikehityksen vyöhyke on potentiaali, jota ihminen voi käyttää, jos häntä tuetaan ja autetaan. Laulussa tämä on selvä kuin pläkki. Joku taito toimii, jos opettaja on vieressä pitämässä sitä yllä. Kun hän lähtee, taito ”putoaa alta”. Kun vihdoin oppii itse saavuttamaan uuden taidon tilan ja lopulta muuttamaan sen automaatioksi, on voittanut yhden kamppailun.

Oppimisen ei kuulukaan olla helppoa. Oppimisen ilo syntyy juuri kognitiivisten kamppailuiden voittamisesta. Nuorena opettajana opetin kirjanpitoa metsäalan alle 18v. opiskelijoille. Voitte uskoa, että kirjanpito ei kiinnostanut heitä laisinkaan. He tekivät kaikkensa saadakseen minut hämmentymään ja keskeyttämään opetuksen. Olin kuitenkin sinnikäs ja haastoin heitä tekemään Parturiliike Partasen kirjanpitoa. Eräällä tunnilla yksi oppilaista karjaisi ”täsmäs”. Kaikki pojat rynnistivät tämän oppilaan ympärille ja huusivat ”Pasilla täsmäs”. Mikä riemu syntyi koko luokassa ja muutkin innostuivat saamaan Parturi Partasen asiat kuntoon.

Taistelkaa, tsempatkaa hyvät ihmiset. Haastakaa organisaationne voittaviin oppimistalkoisiin. Perustakaa dream teameja, jotka ottavat oppimisen ja valmentautumisen tosissaan ja päästäkää nämä ihmiset tekemään kunnon tulosta!

Kiitän ajattelun haastamisesta Twitter kavereita @vesasaarinen ja @liljajan Ilman teitä tämä kirjoitus ei olisi syntynyt.

Mainokset

4 ajatusta artikkelista “Oppimisen haaste

  1. Hyvä, ”häirinnästä” huolimatta 🙂

    Monesti olen miettinyt, miten paljon potentiaalisia tuloksia haaskataan jättämällä käyttämättä kurssien/koulutusten uudet ideat. Innokkaana palaat työpaikalle ja sittenpä ei enää mitään tapahdukaan – paitsi lamaannuttava pettymys. Kurssin tulos on jäänyt irralliseksi, toki henkilökohtaiseksi pääomaksi, mutta ei löydä tietään yrityksen prosesseihin, rahat män, mutta rofiitit jäi tulematta…

    Oppimistalkoot, hienoa!

  2. Kiitti Vesa,

    Niin se on ja se johtuu siitä, että koulutusta pidetään oppimisena. Koulutus ei ole mitään muuta kuin pihvin tuomista esille. Pureminen, nieleminen, sulattaminen, metabolia ja ulostaminen on tehtävä ihan itse.

    Esimerkiksi harjoittelu ja harjoittaminen on aika tuntematonta yrityksistä. Kunnollisesta valmentautumisesta puhumattakaan. Lisäksi pitää miettiä opitun merkitystä henkilökohtaisella tasolla. Johdon powerpointit eivät useinkaan osu kohilleen.

    Töitä olisi, jotta oppiminen manifestoituisi rofittina. Mutta kuka on valmis tekemään sen työn ja maksamaan voittamisen hinnan?

  3. Vesan nostama ongelma on harvinaisen todellinen, sillä vastaavaa on kuullut monesta suusta ja itsekin on tullut kouluttautumisesta käytäntöön -mantran kohdalla oltua passiivinen suurista ajatuksista huolimatta.

    Annetaanko koulutuksia työntekijöille palkkioksi ja koulutuksen lopputulemaa ei loppujen lopuksi olekaan tarkoitus hyödyntää kunnolla, kunhan työntekijä on taas vaan motivoitunut jatkamaan oravanpyörässään juosten?

  4. Jani,

    Kiitoksia kommentista. Koulutus palkkiona on kyllä tuttu ajatus. Nämä asiat ovat juuri niitä, joiden vuoksi kirjoitin kirjani. En nähnyt koulutuksen riittävästi siirtyvän tekoihin ja tuloksiin. Siksi kehitin toiminnan ja oppimisen yhdistävän prosessin.

    Oppiminen on pohjimmiltaan psykologinen prosessi ja on muistamisen kaltainen. Oppimisjälkien syntyminen ja kiinnittyminen on alku hyvälle oppimiselle, joka johtaa oppimisjälkien kehittymiseen, jalostumiseen, käyttämiseen ja hyödyntämiseen.

    Koulutuksissa ei mitata oppimisjälkien syntymistä. Kuinka voitaisiinkaan. Sen sijaan se mitä mitataan, ei välttämättä kerro itse oppimisesta mitään vaan päinvastoin johdattaa väärille poluille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s