Innovaatio on mantra, jota huudetaan kovalla äänellä nostamaan Suomi ylös tuppeensahatun lamaröykkiön alta.
Innovaatio. Umair Haque kirjoittaa Harvard Business Publishingin blogissaan, että ”innovaatio vaikuttaa tuotantotalousajan reliikiltä.” Hän jatkaa, että meidän pitäisi innovoida innovaatio. Täsmälleen niin.
Maailma on muuttunut. Paluuta siihen, mistä lamaan lähdimme ei enää ole. Itse asiassa sitä ei ollut edes silloin kun lama alkoi. Viime vuosien menestys oli vanhan ajan cash-out, ei muuta. Siinä ei ollut mitään innovatiivista, ei mitään innostavaa.
Umair Haque haluaa käyttää sanaa ”awesomeness” innovaation tilalla. Suomennan awesomeness paremman puutteessa muotoon ”ilmiömäisesti vaikuttava”.
Miksi tarvitsemme innovaatioita, jotka ovat ilmiömäisesti vaikuttavia? Juuri tuon aiemmin mainitun muutoksen takia. Globaalius on osa muutosta, mutta sekin on oikeastaan jo vanha juttu. Uusi asia on se, että on syntynyt kokonaan uusi maailma. Sosiaalisen median mahdollistama maailma, jossa aivan uudet kansat, heimot ja ideat syntyvät, kasvavat ja vaikuttavat. Tätä uutta maailmaa ei voida hallita perinteisin keinoin. Sen maailman ihmisille ei myydä myymällä ja mainostamalla, heitä ei voi koota kohderyhmiksi. Uudessa maailmassa vallitsevat yhteisöjen etiikkaan perustuvat säännöt. Uudessa maailmassa kulttuuri, luovuus, yhteisöllisyys ja innostus ovat tärkeitä. Uudessa maailmassa luonto, rauha ja henkisyys ovat kovassa kurssissa. Inhimillisyys ja toisten ainutlaatuisuuden arvostaminen ovat peruslähtökohtia menestyä uudessa maailmassa.
Ilmiömäisen vaikuttavuuden määritelmä on:
Ilmiömäinen vaikuttavuus syntyy kun ihmiset, jotka rakastavat sitä mitä tekevät, luovat tiheää – aitoa, merkittävää – arvoa ja lisäävät sen mielettömän upeaan tuotteeseen (stuff) ja kun sen monistavat yhteisöt, jotka ilahtuvat ja inspiroituvat koska se vaikuttaa niin, että he saavat itselleen jotain aidosti parempaa. – Umair Haque
Tiheä arvo, Haque kirjoittaa, on aitoa, merkityksellistä ja kestävää. Hänen mielestään yritysten puheet lisäarvosta ovat olleet lähinnä sanahelinää. 95% hänen tutkimistaan yrityksistä ovat tarjonneet lähinnä ohutta arvoa – illuusiota lisäarvosta. Esimerkkeinä hän mainitsee Nokian, Sonyn ja Motorolan, jotka ovat vuosikymmenen ajan yrittäneet kehittää lisäarvoa tuottavan ominaisuuden, yhdenkään näistä siinä onnistumatta. Todellista lisäarvoa eivät luo kilisevät kellot, joista pomo saattaa tykätä, vaan se joka saa asiakkaan pyörittelemään silmiään.
Eräs raskaassa teollisuudessa johtajana toimiva ystäväni sanoi, että heitä ei sosiaalinen media ja sellainen kiinnosta, koska he eivät toimi kuluttajien kanssa. Voi, voi. Onko hullumpaa kuultu? Muutaman minuutin etsinnän jälkeen, löysin lähes 30 Twitter käyttäjää heidän alaansa liittyen. Uusi maailma koskettaa kaikkia. Ilmiömäinen vaikuttavuus on ainoa mahdollinen tapa ajatella innovaatiota siinä maailmassa, missä uusia ideoita ja innovaatioita syntyy satoja, ellei tuhansia päivässä.
Haque on käynyt yrityksissä puhumassa ilmiömäisestä vaikuttavuudesta. Hän sanoo, että ”pavunlaskijoille” konsepti on sietämätön, sillä heidän mielestään se on sekava ja epätarkka. Haque vastaa, että awesomeness tunnistetaan kyllä kun se nähdään. Siksi konsepti on tarkka, siinä on merkitystä, syvyyttä ja resonanssia.
Ilmiömäistä vaikuttavuutta synnyttääksemme tarvitsemme myös ilmiömäisiä taitoja. Näistä tärkeimmät ovat
- Metakognitiiviset taidot, joiden avulla pystymme ajattelemaan ajattelua ja innovaatiota
- Hahmotteleva dialogi, jonka avulla voidaan puhua siitä, mikä ei vielä ole olemassa
- Social media mind, mielenlaatu, joka ajattelee sosiaalisen median ehdoilla ja tavoilla
- Ilmiömäinen oppimiskyky, uudet tiedot on kyettävä muuttamaan vaikuttaviksi ilmiöiksi
- Energian mobilisointi, uuden maailman johtaminen on energioiden johtamista
Suurin haaste on kuitenkin kulttuurin muutos. Vanhan liiton ihmiset ja organisaatiot pitävät kynsin hampain kiinni menneestä. Ne jotka saavat tulonsa tai asemansa tuotantotalouden reliikeistä eivät halua antaa periksi. Uuden maailman esitaistelijoita on kuitenkin yhä enemmän ja vähitellen muutos tapahtuu.
Umair Haque väittää, että innovaatio on vanhanaikaista ja tuhoavaa. Innovaatio on ymmärretty kaupalliseksi uutuudeksi – eettisillä arvoilla ei ole juurikaan ollut tekemistä innovaatiotoiminnan kanssa. Haque sanookin, että innovaatio ei oikeastaan koskaan ollut innovaatio.
Haquen ajatukset tulevat herättämään suurta vastustusta Suomessa, missä niin moni on arvovallallaan innovaatiotoiminnan takana. Missä satoja komiteoita, työryhmiä ja porukoita miettii innovaatioita. Itsekin olin yhdessä. Se kuivui omaan mahdottomuuteensa, nyt ymmärrän miksi.
Olipa tämä raikasta luettavaa tuolla kommenteissa esiintyvän pessimismin jälkeen.
Samoin ajatus, että joku yritys ei toimi kuluttajien kanssa on hämmästyttävä.
Kaikki raha on ihmisten rahaa. Jokainen sentti joka naksahtaa firman tilille on kuluttajilta, sillä firmojen johtajat, osakkaat, työntekijät, kaikki ovat myös kuluttajia, ja vaikka tuotteen loppukäyttäjä ei suorana olisi kuluttaja, niin aina senkin ketjun päästä löytyy kuluttaja, kun tarpeeksi pitkälle mennään.
Petja,
Olen itsekin hämmästellyt tätä asennetta kuluttajia kohtaan. Sosiaalinen media tuo kuluttajat jokaisen yrityksen äärelle, olipa se kuinka ”kaukana” kuluttajasta tahansa. Pelkäänpä vain, että suomalaiset yritykset tulevat ”tässäkin” jälkijunassa.
ps. tuo linkkisi ei toiminut
http://www.elinvoimanlahteet.fi/ Siinä on osoite.
Korkmannin ja Baldaufin kirjoitukset aiheuttivat minussa värinää
Kiitos, täytyypä tutustua. Kuitenkin etusivulla sanotaan näin:
”Suomen elinvoiman lähteet –kehitysohjelmassa etsitään laajalla yhteiskunnallisten päättäjien ja vaikuttajien joukolla ratkaisuja siihen, mistä Suomi voi ammentaa elinvoimansa tulevaisuudessa.”
Eli jälleen kerran sama porukka! Suomen ongelma on se, että samat ihmiset juoksevat paikasta toiseen kertomassa samat asiansa. Vaikka kuinka hyviä olisivatkin, niin he eivät kykene uudistamaan systeemiä, sillä he ovat systeemin tuotoksia ja heidän etunsa on sen ylläpitäminen ja kehittäminen.
Tässä on minusta se avain, että nyt ollaan edes jotenkin avaamassa kommunikaatiota saman porukan ja meidän porukan välille.
Minä olen ollut nyt alalla 13 vuotta ja verkossa tämä on nyt minusta toistaiseksi parhaita yrityksiä tuolta suunnalta avoimuuteen, vaikka vielä pitkä matka siitä on siihen mitä minä näen tulevan, jos aikaa jää.
Kiitos Petja linkistä! Kurkkasin pikaisesti ja olen kanssasi samaa mieltä, että hienoa kun kerrankin avataan keskustelu suuremmalle yleisölle. Oikeilla jäljillä ollaan – saa nähdä millaiseksi dialogi muodostuu.
Hyvä pointti, toivotaan (tuollekin) ryhmälle menestystä.
Juuri näin, hienoa, mutta voisiko asiat ilmaista yksinkertaisemmalla kielellä? Vaikka olenkin akateemisesti koulutettu, silti vierastan akateemista kieltä, joka usein vieraannuttaa ja karkottaa aika suuren osan lukijoista pois.
Hei Tuula-Maria,
Kiitos kun tulit kommentoimaan. Olen samaa mieltä kanssasi kielestä, mutta en osannut tätä paremmin ilmaista. Pyydän anteeksi.
Päivitysilmoitus: Lukekaa Christina Anderssonin kirjoitus - Juhani Kahelin
Päivitysilmoitus: Lukekaa Christina Anderssonin kirjoitus « politiikan arviointi
Blogini on toisaalla herättänyt keskustelua innovaation isästä Joseph Schumpeterista. Tässä käännös Haquen kirjoituksesta sekä oma lisäkommentti:
Haque kirjoittaa Schumpeterista:
”…Innovaatio roikkuu menneessä. Innovaatio on konsepti, jonka pioneeri on suuri Schumpeter. Tämän konseptin allekirjoittaminen edellyttää hänen luovan tuhon teoriansa hyväksymistä. Innovaatiopuhurit vanhentavat eilisen tuotteet. Tämän hinta on lama ja masennus. Suhdannesyklejä ei voida voittaa, vaan ne muuttuvat ilkeämmäksi joka kierroksella….
Innovaatio kuivattaa siemenviljamme. Puhtaimman Schumpeteriläisen tulkinnan mukaan innovaatio tapahtuu yrittäjien toimesta. Niinpä tänäpäivänä meillä on talous, jossa kaikki on kaupan. Ja sittenkään mitään perusteellisen uutta ei olla luotu. Yritykset fokusoivat pakkomielteisesti kaupallisuuden yrittäjyysaspektiin: myymme samaa vanhaa myrkkyä, tuotantokauden roinaa hieman paremmin paketoituina. 2000-luvun haaste ei ole yrittäjyydessä vaan luovuudessa: oppia kehittämään perusteiltaan parempia tuotteita.”
– Ei ole vaikea olla yhtä mieltä Haquen kanssa. Maailma peittyy roskaan, roinaan ja myrkkyihin. 1934 kun Schumpeter noita teoriotaan kehitteli tilanne oli toinen. Silloin ei voitu arvatakaan kuinka pahaksi maapallon tilanne muuttuisi. Lievestuoretta ei koskaan pelastettu – vaikutukset vain levitettiin laajemmalle, silloin niitä on vaikeampi havaita.
Terve.
Itse määrittelisin tämän
” Tiheä arvo, Haque kirjoittaa, on aitoa, merkityksellistä ja kestävää. Hänen mielestään yritysten puheet lisäarvosta ovat olleet lähinnä sanahelinää. 95% hänen tutkimistaan yrityksistä ovat tarjonneet lähinnä ohutta arvoa – illuusiota lisäarvosta. Esimerkkeinä hän mainitsee Nokian, Sonyn ja Motorolan, jotka ovat vuosikymmenen ajan yrittäneet kehittää lisäarvoa tuottavan ominaisuuden, yhdenkään näistä siinä onnistumatta. Todellista lisäarvoa eivät luo kilisevät kellot, joista pomo saattaa tykätä, vaan se joka saa asiakkaan pyörittelemään silmiään. ”
näin:
Ihmisen läpi kulkevan energian ja hänen käyttämänsä energian ja raaka-aineiden mahdollisimman tehokas muuntuminen aineettomiksi arvoiksi jotka jalostavat ihmisen kehitystä omakse itsekseen ja omikse mahdollisuuksikseen koko elämänkaaren ajan muita ja luontoa vahingoittamattomalla tavalla niin että rahasta syntyy mahdollisimman paljon tuollaisia arvoja. Jussi Vaarala ”
Tuo tarkoittaa että kaikki se joka ei kosketa ihmisen kehitystä tuossa mielessä jopa riittävien kohtuullisuuden ylittävien puitteiden muodossa on turhanaikaista. Karkeasti ja tylysti sanoen – Nokian historiallinen merkitys loppuu siihen kun maailmassa on tarpeeksi kännyköitä vain ja ainoastaan niiden matkapuhelinominaisuuden osalta vailla yhtäkään lisähilavitkutinta – koska se varsinainen sisällöllinen hilavitkutin on ihmisten korvien välissä ja kahden ihmisten korvien välin vuorovaikutuksessa kännykän avulla. Eikä täsmälleen yhtään missään muussa.
Jussi Vaarala
Jussi,
Todella erinomainen määritelmä. Bravo ja kiitos!
Kaikki on energiaa ja energia ei koskaan katoa. Se vain muuttuu johonkin muuhun olotilaan. Meidän ihmisten on todellakin nyt otettava kokonaisvaltainen vastuu energiavirroistamme. Sitä juuri tarkoitan tuolla ”energian mobilisoimisella ja johtamisella”.
Todella hieno määrittely!
Kiitos Cristina oivasta kirjoituksesta.
Innovaatio käsitteenä ja ilmiönä on menettänyt mielestäni merkityksensä. Joka tuutista tuota sanaa suoltiin ja kaikkialla sitä käytettiin.
Muistan muutaman vuoden takaa tilanteen, kun TEKESin avustuksien varmistamiseksi projektisuunnitelmiin jokaiseen kappaleeseen pyrittiin upottamaan tavalla tai toisella innovaatio-käsite. Parhaiten avustuksen sai, jos projektin otsikkokin sisälsi innovaatio-sanan.
Ajat muuttuvat, eipä enää TEKES-hakemuksissakaan tarvitse innovaatiota viljellä. Nykyisin taikasana on kansainvälisyys. Vinkkinä kaikille rahoitusta hakeville: Mitä useammin kansainvälisyys mainitaan, sitä varmempaa rahantulo on.
Päivitysilmoitus: Epistola» Blog Archive » Kuinka googlaat viimeisimmät innovaatiot
Päivitysilmoitus: UBI efekti – ilmiömäisesti vaikuttava « Renessanssinaisen maailmankirja
Päivitysilmoitus: Johtaminen on kuollut « Renessanssinaisen maailmankirja
Moro Cristina!
Luin kirjoituksesi elokuussa 2010, vain 10 kuukautta kirjoittamisen jälkeen, mutta kuitenkin eri vuosikymmenen puolella. Ja se oli ensimmäinen kerta, kun oikeasti tunsin eläväni uutta vuosikymmentä.
Huomaatko miten ironista on, että kiritsoit innovaatiohössötystä 90-luvun muinaisjäänteenä ja samaan aikaan hössötät sosiaalista mediaa ja käytät useita kertoja termiä maailman muuttuminen, vaikka kyse on jo 00-luvun muinaisjäänteestä.
Oivalsin sosiaalisen median tulevaisuuden tänä kesänä, kun luin Helsingin Sanomista ensimmäistä kertaa ilkikurisen lyhenteen ”some”. Se nauratti minua melkein yhtä paljon kuin mainion ironiantajun omaavan kaverini tapa kutsua MacBookiaan nimellä ”ATK”.
Hauska youtube-video voisi toimia esimerkkinä ajatuksenjuoksustani. Katso se ensin kerran normaalisti, ja korvaa toisella katsomiskerralla mielessäsi Lada-sana vaikkapa Twitterillä ja avaruustekniikka ”some”:lla.
Sosiaalisen median hyökyaalto synnytti kyllä tuotteita ja palveluita jotka olivat ehdottoman ”awesome”, mutta ne nousivat aallon harjalle kun se oli kasvamassa, eivät hetkeä ennen sen murtumista rantakallioihin. Hyvänä esimerkkinä suomalainen irc-galleria, joka perustui 1980-luvulla keksityn IRC:n käyttäjien tarpeeseen saada linkittää IRC-keskusteluihinsa kuvia ja muuta mediaa. Kun ”some” tuli, irc-gallerian kehittäjillä oli yhtäkkiä valmis tuote vastaamaan räjähtäneeseen kysyntään.
Nyt elämme 2010-lukua, ja päästäkseen ylös tuppeensahatusta lamaröykkiöstä ei enää kannata olla sosiaalisessa mediassa ”awesome”, vaan tulevaisuuden voittajat ovat niitä jotka keksivät miten ollaan ”post-some”.
Päivitysilmoitus: Tweets that mention Innovaatio – tuotantotalousajan reliikki? | Renessanssinaisen maailmankirja -- Topsy.com
Hieno määritelmä ’human centric’ mailmalle Jussi Vaarala!
Kunpa G20 piireissäkin ajatus kääntyisi tähän suuntaa.
Tosi hyvä blogi ja kommentit muutenkin.
Kiitos kommentista Ossi. Jussin määritelmä osuu naulankantaan. Ihmisistähän kaikki on lopulta kiinni.