Innovaatio – tuotantotalousajan reliikki?

Innovaatio on mantra, jota huudetaan kovalla äänellä nostamaan Suomi ylös tuppeensahatun lamaröykkiön alta.

Innovaatio. Umair Haque kirjoittaa Harvard Business Publishingin blogissaan, että ”innovaatio vaikuttaa tuotantotalousajan reliikiltä.” Hän jatkaa, että meidän pitäisi innovoida innovaatio. Täsmälleen niin.

Maailma on muuttunut. Paluuta siihen, mistä lamaan lähdimme ei enää ole. Itse asiassa sitä ei ollut edes silloin kun lama alkoi. Viime vuosien menestys oli vanhan ajan cash-out, ei muuta. Siinä ei ollut mitään innovatiivista, ei mitään innostavaa.

Umair Haque haluaa käyttää sanaa ”awesomeness” innovaation tilalla. Suomennan awesomeness paremman puutteessa muotoon ”ilmiömäisesti vaikuttava”.

Miksi tarvitsemme innovaatioita, jotka ovat ilmiömäisesti vaikuttavia?  Juuri tuon aiemmin mainitun muutoksen takia. Globaalius on osa muutosta, mutta sekin on oikeastaan jo vanha juttu. Uusi asia on se, että on syntynyt kokonaan uusi maailma. Sosiaalisen median mahdollistama maailma, jossa aivan uudet kansat, heimot ja ideat syntyvät, kasvavat ja vaikuttavat. Tätä uutta maailmaa ei voida hallita perinteisin keinoin. Sen maailman ihmisille ei myydä myymällä ja mainostamalla, heitä ei voi koota kohderyhmiksi. Uudessa maailmassa vallitsevat yhteisöjen etiikkaan perustuvat säännöt. Uudessa maailmassa kulttuuri, luovuus, yhteisöllisyys ja innostus ovat tärkeitä. Uudessa maailmassa  luonto, rauha ja henkisyys ovat kovassa kurssissa. Inhimillisyys ja toisten ainutlaatuisuuden arvostaminen ovat peruslähtökohtia menestyä uudessa maailmassa.

Ilmiömäisen vaikuttavuuden määritelmä on:

Ilmiömäinen vaikuttavuus syntyy kun ihmiset, jotka rakastavat sitä mitä tekevät, luovat tiheää – aitoa, merkittävää – arvoa ja lisäävät sen mielettömän upeaan tuotteeseen (stuff) ja kun sen monistavat yhteisöt, jotka ilahtuvat ja inspiroituvat koska se vaikuttaa niin, että he saavat itselleen jotain aidosti parempaa. – Umair Haque

Tiheä arvo, Haque kirjoittaa, on aitoa, merkityksellistä ja kestävää. Hänen mielestään yritysten puheet lisäarvosta ovat olleet lähinnä sanahelinää. 95% hänen tutkimistaan yrityksistä ovat tarjonneet lähinnä ohutta arvoa – illuusiota lisäarvosta. Esimerkkeinä hän mainitsee Nokian, Sonyn ja Motorolan, jotka ovat vuosikymmenen ajan yrittäneet kehittää  lisäarvoa tuottavan ominaisuuden, yhdenkään näistä siinä onnistumatta. Todellista lisäarvoa eivät luo  kilisevät kellot, joista pomo saattaa tykätä, vaan se joka saa asiakkaan pyörittelemään silmiään.

Eräs raskaassa teollisuudessa johtajana toimiva ystäväni sanoi, että heitä ei sosiaalinen media ja sellainen kiinnosta, koska he eivät toimi kuluttajien kanssa. Voi, voi. Onko hullumpaa kuultu? Muutaman minuutin etsinnän jälkeen, löysin lähes 30 Twitter käyttäjää heidän alaansa liittyen. Uusi maailma koskettaa kaikkia. Ilmiömäinen vaikuttavuus on ainoa mahdollinen tapa ajatella innovaatiota siinä maailmassa, missä uusia ideoita ja innovaatioita syntyy satoja, ellei tuhansia päivässä.

Haque on käynyt yrityksissä puhumassa ilmiömäisestä vaikuttavuudesta. Hän sanoo, että ”pavunlaskijoille” konsepti on sietämätön, sillä heidän mielestään se on sekava ja epätarkka. Haque vastaa, että awesomeness tunnistetaan kyllä kun se nähdään. Siksi konsepti on tarkka, siinä on merkitystä, syvyyttä ja resonanssia.

Ilmiömäistä vaikuttavuutta synnyttääksemme tarvitsemme myös ilmiömäisiä taitoja. Näistä tärkeimmät ovat

• Metakognitiiviset taidot, joiden avulla pystymme ajattelemaan ajattelua ja innovaatiota
• Hahmotteleva dialogi, jonka avulla voidaan puhua siitä, mikä ei vielä ole olemassa
• Social media mind, mielenlaatu, joka ajattelee sosiaalisen median ehdoilla ja tavoilla
• Ilmiömäinen oppimiskyky, uudet tiedot on kyettävä muuttamaan vaikuttaviksi ilmiöiksi
• Energian mobilisointi, uuden maailman johtaminen on energioiden johtamista

Suurin haaste on kuitenkin kulttuurin muutos. Vanhan liiton ihmiset ja organisaatiot pitävät kynsin hampain kiinni menneestä. Ne jotka saavat tulonsa tai asemansa tuotantotalouden reliikeistä eivät halua antaa periksi. Uuden maailman esitaistelijoita on kuitenkin yhä enemmän ja vähitellen muutos tapahtuu.

Umair Haque väittää, että innovaatio on vanhanaikaista ja tuhoavaa. Innovaatio on ymmärretty kaupalliseksi uutuudeksi – eettisillä arvoilla ei ole juurikaan ollut tekemistä innovaatiotoiminnan kanssa. Haque sanookin, että innovaatio ei oikeastaan koskaan ollut innovaatio.

Haquen ajatukset tulevat herättämään suurta vastustusta Suomessa, missä niin moni on arvovallallaan innovaatiotoiminnan takana. Missä satoja komiteoita, työryhmiä ja porukoita miettii innovaatioita. Itsekin olin yhdessä. Se kuivui omaan mahdottomuuteensa, nyt ymmärrän miksi.