Ainutlaatuinen hetki, jolloin ihme tapahtuu, osuu kohdalle määrättynä hetkenä. En tiedä tuleeko se kaikille, mutta monille se tulee. Varsinkin heille, jotka pitkään, antaumuksella, taistellen, valmistautuvat ottamaan tuon hetken itselleen. Lunastamaan lupaukset. Voittamaan. Sillä hetkellä tietää, että tämä on se hetki. Silloin on oltava varma, että momentum on omalla puolella.
Elokuvassa Miracle, jääkiekkojoukkueen valmentaja kertoo tämän joukkueelle.
Berliinin MM-kisojen keihäskilpailun finaalista karsiutunut urheilija totesi: ”en vaan syttynyt näihin kisoihin”. Ei syttynyt kauden suurimpaan arvokisaan? Liian usein suomalaisten urheilijoiden kipinä sammuu kisoissa. Valmistaudutaan suoritukseen, mutta ei valmistauduta voittamaan. Ei rakenneta kroppaan tuota taivaallista tunnetta täydellisen onnistumisen ihmeestä.
Olisiko jo nyt voittamisvalmennuksen aika? Minun mielestäni kyllä. Suorittaminen osataan jo.
Boheeminaisen maailmankirja 
Juuripa näin.
Oletko nähnyt Coach Carter elokuvan? Siinä Samuel Jackson tekee huikean roolin valmentajana. Loisto elokuva. Tässä linkki kohtaukseen, jossa voittaminen saa hieman erilaisen tulkinnan. Urheilun avulla voi myös oppia elämästä paljon, jopa pelastaa elämän. Ehkä tämä video on enemmän muutoksen hyväksymistä ja itsensä voittamista, mutta kannattaa katsoa. Hyvin koskettava kohtaus.
Heli, kiitos tästä!
Marianne Williamsonin sitaatti nostattaa kyyneleet silmiin joka kerta kun kuulen sen. Todellinen voittaminen tapahtuu kun tulee omaksi itsekseen ja aina silloin tällöin kohoaa itsensä yläpuolelle.
Kurkkaapa video myös täältä:
https://cristinaandersson.wordpress.com/2009/01/29/voittamisen-hedelmat-putoavat-yhteiseen-koriin/
Aito voittaminen on aina mahtavaa!