Katse voittamiseen päin!

Yrityksissä mietitään kuumeisesti miten selviytyä talouskriisistä mahdollisimman vähin vaurioin. Näyttää siltä, että lomautukset ja irtisanomiset on otettu käyttöön ehkä jopa miettimättä mitä muita vaihtoehtoja olisi tarjolla. Eräs rekrytointikonsultti kolleegani kertoi, että jotkut hänen yritysjohtaja asiakkaistaan ovat jopa todenneet, että ”on se hyvä kun saa kunnon syyn irtisanoa kaikki tarpeettomat, vätykset ja typerykset yrityksestä”. Kolleegani sanoi vastanneensa, että onpa ollut huonoa  johtamista, jos ihmiset ovat regressoituneet yrityksessä tuollaiselle tasolle.

Kun siellä johtoryhmien kokoushuoneissa mietitään selviytymistä ja omistajan miellyttämistä niin kannattaisi harkita ajatuskulun täydellistä suunnanmuutosta.

Olemme voittamisbusineksessa

Nykymaailmassa on enää vaikeaa löytää niche tuotteita tai palveluja, kaikkea on tarjolla yllinkyllin ja erilaisten toimijoiden määrä lisääntyy huikeaa vauhtia joka päivä. Kilpailuetua on vaikea synnyttää. Onkin siis ajateltava toisin ja ryhdyttävä miettimään ”missä voimme voittaa”. Mikä on se yrityksen toiminnan tai markkinoiden osa-alue missä voidaan voittaa vaikka monet haasteet tuntuvat vievän kaiken huomion.

Voittaminen on myös tehtävä näkyväksi. Urheilukilpailussakin on selvää, että kaikki ovat mukana voittaakseen. Toisia kannustetaan ja keskitytään itse tekemään parhaansa. Olin yrityskonsulttina edellisen laman aikana ja niiden kokemusten perusteella yrityksissä ihmiset toimivat aivan päinvastoin. He ryhtyivät kilpailemaan työpaikoista ja suosiosta, mutta ei näkyvästi. Sen sijaan, että he olisivat tehneet parhaansa he tekivät huonoimpansa; vetivät mattoja toisten jalkojen alta, puhuivat pahaa toisista, eivät antaneet riittävästi tietoa, että työkaverit olisivat onnistuneet tehtävissään, klikkiytyivät, tulivat ruskeakielisiksi.

Vetoan suomalaisiin yrityksiin ja niiden henkilöstöihin: tehkää tällä kertaa toisin! Miettikää missä tilanteessa olette ja miten siinä tilanteessa voidaan voittaa. Irtisanotuksi joutuminen on lopulta pienempi paha kuin se, että aiheuttaa turhia ja ylimääräisiä vaikeuksia omalla juonittelullaan ja pahantahtoisuudellaan. Sitäpaitsi kunnollisella yhteiseen voittamiseen tähtäävällä keskustelulla ja yhteistoiminnalla saatetaan löytää ideoita, jotka auttavat sekä yritystä että sen ihmisiä.

Hyvä johtaja johtaa joukkonsa voittoon, ei häviöön. Edellisen laman aikana koin, että johtajat hädissään eivät laittaneet henkilöstön säälittäville juonitteluille pistettä. Heikoimmat johtajat ja esimiehet menivät jopa mukaan noihin arveluttaviin peleihin uskoen vahvistavansa omia asemiaan sillä tavoin. Monet varmaan epäoikeutetusti niin tekivätkin, sillä suomalaisessa johtamisessa on paljon kehittämisen varaa kun tarkastellaan sitä voittavien tulosten saavuttamiskyvyn näkökulmasta. Säälittävät, heikkojen johtajien sallimat pelit vähensivät yritysten kyvykkyyttä löytää tietä ulos kriisistä ja hidastivat uuden menestymisen aikajakson alkamista.

Voittaminen on voittamista ja siihen päästään voittavilla ajatuksilla ja teoilla. Jos tähtäät toiminnallasi toisten häviämiseen olet aiheuttanut tappiota ja tuhoa. Voitat, jos vertaistesi joukossa voitat itsesi. Voittaja antaa arvostuksen ja kunnian myös toisten voitoille, on muistettava, että voiton hedelmät putoavat yhteiseen koriin.

Voittaminen on myös oppimista. Olisiko nyt aika oppia yhdessä voittamaan?

Haluan lopuksi huomauttaa, että oma kaavioni voittamiselle on win+win+(win). Todellista voittamista on, kun molemmat osapuolet voittavat ja aiheuttavat voittavia vaikutuksia myös kolmansille osapuolille. Perinteinen ”win-win” ajattelu saattaa johtaa partnership-egotismiin ja sitä paitsi win ”miinus” win on yhtäkuin nolla, eli nollasummapeli. Kirjoitan näistä aiheista lisää jossain seuraavassa blogissa. Plus-summa pelistä voi lukea reilun pelin hengen puolestapuhujan Gustav von Hertzenin erinomaisesta kirjasta ”The Spirit of the Game”. Kilpailu ja yhteistyö eivät sulje toisiaan pois, tiedettiin jo tuossa v. 1993 kirjoitetussa kirjassa (Gummerus).

2 ajatusta artikkelista “Katse voittamiseen päin!

  1. SUOMALAISEN JOHTAMISEN JA TYÖNTEON KRIISI

    Tässä hieman viime vuoden lopun uutisia johtamisesta:

    ”Yritysstrategiat ovat työntekijöille sanahelinää (19.11.2008YLE)

    Työntekijöistä vain harva tietää tai ymmärtää työnantajayrityksensä strategian. Tuoreen tutkimuksen mukaan johtajista suurin osa kokee, ettei saa alaisilleen viestiä perille. Johtamisongelmat heikentävät kilpailukykyä, koska teollisuuden työpaikat uhkaavat valua ulkomaille. Johtamista ammatikseen ruotinut Petteri Kilpinen väittää, että kansainvälinen talousahdinko paljastaa kassanpohjien ohella johtamisongelmia.

    Kyselyyn vastanneista parista sadasta keskijohdossa työskentelevästä johtajasta peräti 87 prosenttia sanoo kokevansa, ettei viesti alaisille mene hyvin perille. Se kertoo, että yrityksiä on oikeasti mahdotonta johtaa, jos 87 prosenttia alaisista ei edes ymmärrä yrityksen strategiaa, Kilpinen tulkitsee. Johtamisongelmat eivät siis tuota pelkästään henkistä kärsimystä vaan heikentävät myös kilpailukykyä.”

    ”Suomalainen pomo on luuseri (25.11.2008)

    Suomalaiset työntekijät eivät anna armoa johtajille. 33 maassa tehdyssä tutkimuksessa suomalaiset arvioivat pomojaan ylivoimaisesti kielteisimmin.

    ”Esimieheni ei kannusta minua, ei ymmärrä, mitä teen työssäni päivittäin eikä selviytyisi minun tehtävistäni.” Näin ajattelee pomoportaasta kolmasosa suomalaisista.

    Tutkimukseen osallistuneista suomalaisista miltei kaksi kolmasosaa arveli, ettei oma esimies pystyisi hoitamaan heidän tehtäviään. Lähes yhtä moni uskoi pomolle olevan epäselvää, mitä alainen työssään päivittäin tekee.

    Tutkimus ei anna myöskään mairittelevaa kuvaa suomalaisten esimiesten ihmissuhdetaidoista. 60 prosenttia vastaajista ei kokenut esimiehensä kannustavan heitä henkilökohtaisella tasolla parempaan työhön ja tuloksiin. Kansainväliset keskiarvot näissä vastauksissa liikkuivat 30 prosentin paikkeilla, joten ero akselilla Suomi – muu maailma on melkoinen. Rekrytointipalvelyhtiö Kelly Services’n kyselyyn vastasi yhteensä noin 115 000 henkilöä ympäri maailman.”

    ”Huono työnjohto voi viedä henkesi (16.12.2008 STT)

    Epäselvät työroolit ja -vastuut voivat kasvattaa äkillisen sydänkohtauksen vaaraa. Työterveyslaitoksen 18 vuoden seurantatutkimuksessa on huomattu, että työpaikan epävakaat ja heikosti ennakoitavat työolot lisäävät sydänsairauksien riskiä. Erityisen haavoittuvia ovat ikääntyvät työntekijät.Tupakointi, vähäinen liikunta ja muut perinteiset riskitekijät eivät selitä kokonaan sydänsairauksien puhkeamista.

    Jos on epäselvää, mitä kunkin työntekijän tulee työssä tehdä, mihin tulisi pyrkiä ja mitä on odotettavissa, sydänkohtausriski voi merkittävästi kasvaa, sanoo tutkija Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta. Sydänsairaudet ovat edelleen toiseksi suurin keski-ikäisten kuolinsyy. Äkilliset sydäninfarktit aiheuttavat näistä vajaat puolet.

    Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa oli mukana yli 7 500 metsäteollisuuskonsernin työtekijää vuodesta 1986 vuoteen 2004. Tutkijat seurasivat työoloja, terveyskäyttäytymistä ja sydäninfarkteja. Tutkimuksen tulokset on julkaistu American Journal of Public Health -tiedelehdessä.”

    Kun lukee näitä uutisia ja kuuntelee ihmisiä, täytyy vain hämmästellä, miten tästä suomalaisesta porukasta voidaan tehdä voittamiseen kykeneviä unelmajoukkueita. Mitenhän me olemme pärjänneet näinkin hyvin tähän asti, jos tämä on suomalaista todellisuutta. Ehkäpä kannattaa vaihtaa koko kansa, jotta selviäisimme jatkosta kunnialla.

  2. Nuo uutiset kertovat tietysti karua kieltä suomalaisen johtamisen nykytasosta, mutta toisaalta myös siitä, että ihmiset ovat ylipäätään turhautuneita työssään ja toisaalta, että nykyisin uskalletaan enemmän kritisoida ja tuoda epäkohtia esille.

    Missä sitten menee raja? Milloin rakentava kritiikki onkin epärakentavaa ruikuttamista ja mollaamista? Kyllä johdon tehtävä on mahdollistaa sellainen keskusteluilmapiiri, jossa rakentavan kritiikin esittämistä kannustetaan ja siitä vedetään johtopäätöksiä ja toimenpiteitä.

    Minusta tuntuu, että suomalainen johtaminen on murroksessa. Muutos on tulossa ja se onkin mittava. Tärkeää olisi nyt miettiä, minkälaiset ovat tulevaisuuden toivotut skenaariot ja minkälaista johtamista tarvitaan että niistä luodaan menestystarinoita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s