Miksi ympäristö tuhoutuu? Osa 2

Mikä tai kuka saa aikaan ikäviä muutoksia elinympäristössämme? Kukapa muu, eikä mikään muu, kuin ihminen itse. Syy on kognitiivisessa ympäristössä joka on ristiriidassa kaiken yhteisen ja sitä myötä lopulta myös yksilöllisen hyvän kanssa.

Ilmaston muutokseen vaikuttavia toimenpiteitä voidaan tehdä loputtomiin ja demokratiasta keskustella vaikka tuomiopäivään saakka, mutta mikään ei muutu ellei kognitiivinen ympäristö muutu.

Kognitiivisella tarkoitan kykyä ymmärtää ja tuottaa johdonmukaisia, ymmärrettäviä ja yhtenäisiä hengentuotekokonaisuuksia. Kognitiivisella ympäristöllä tarkoitan ympäristöä, jossa tällaiset hengentuotteet vaikuttavat ja synnyttävät toimintaa, vuorovaikutusta, asioita, tuotteita jne. Kognitiivista ovat tiedolliset prosessit ja sisällytän siihen myös kulttuurin ja tunteet, sillä ne vaikuttavat näihin prosesseihin.

Hyvinvointivaltion harhakuvitelmassa ihmiset on saatu uskomaan, että yhteiskunta pitää huolen kaikesta sellaisesta, joka rajoittaa työikäisen ja -kykyisen osallistumista verotuloa tuottavaan tekemiseen. Lapset, vanhukset ja heikot luovutetaan yhteiskunnalle, joka hoitaa heidät toivottuun päämäärään, hyödyllisiksi tai hautaan. Ihmiset saatiin uskomaan hyvinvointivaltion lupauksiin, mutta kuinka kävikään? Vastuu siirtyi yksilöiltä, perheiltä ja kodeilta instituutioihin, jotka eivät sitten kyenneetkään hoitamaan tehtäväänsä. Rahat tehtävän hoitoon loppuivat kesken ja sehän on toki merkittävämpää kuin lupausten pitäminen ja kansalaisten sivistys ja hyvinvointi. Kognitiivisen ympäristön heikkenemistä tapahtui kaikissa osapuolissa, perheet tyhmistyivät, koska laaja-alainen vastuunottokyky väheni, vanhukset ja lapset tyhmistyivät koska he huomasivat, että he eikä heidän ajattelunsa ole tärkeää, instituutiot tyhmistyivät, koska niiden työntekijät huomasivat, että heidän työpanoksensa ei riittävä, vaikka kuinka yrittäisi ja kehittyisi, tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pisa tuloksilla on kerskailtu ympäri maailmaa ja kiitosta satelee tilastoykköselle. Monien kaukaistenkin maiden delegaatiot ovat saaneet hyvän syyn matkailla ihmeelliseen Suomeen oppimaan miten koulutuksen tilastokärkiä saadaan aikaan. Ovatko he kysyneet missä ovat suomalaiset huippulahjakkuudet, sellaiset, jotka eivät pärjää normaalissa koulussa, mutta joilla on äärilahjakkuutta koulussa väheksytyillä alueilla? Ovatko he kysyneet mitä tapahtuu heille, jotka syrjäytyvät kiltteyttä ja sopeutumista vaativista opinahjoista? Ovatko he kysyneet näkyykö tilastoissa terve itsetunto, aito välittäminen ja halu sivistyä ja oppia? Ovatko he kysyneet miten sydämen sivistys tilastoidaan? Pisan ihannointi heikentää kognitiivista ympäristöä, koska se suosii keskinkertaisuutta ja sopeutumista valmiiksi annettuihin kaavoihin. Ihmiset tyhmistyvät kun heidän oma systeeminen ajattelunsa suljetaan pois.

Jokapäiväistä elämää helpottavat keksinnöt saattavat tyhmistää ihmistä. Esimerkkinä navigaattori. Eräässä purjehduskirjassa purjehtijakonkari muistelee aikaa kun piti luottaa vanhaan karttaan, luonnon merkkeihin ja omiin navigointitaitoihin. Hän totesi jotenkin näin: ”voi sitä iloa, kun saapui oikeaan satamaan vaikean navigointi ja purjehdusurakan päätteeksi”. Itse ajoin jokin aika sitten Keski-Suomeen reittiä, jota en ollut ajanut pariinkymmeneen vuoteen. Sen sijaan, että olisin joutunut vaivaamaan päätäni yrittämällä muistaa mistä piti kääntyä tai koska joku risteys tulee, navigaattori hoiti tehtävää ja sain keskittyä ajonautintoon. Aivojen työllistäminen muistamalla, oppimalla, ihmettelemällä ja ongelmia ratkaisemalla on parasta dementian ennaltaehkäisyä. Arkea helpottavat vekottimet heikentävät kognitiivista ympäristöä, koska ne vähentävät aivojen monipuolisen käytön tarvetta arjen jokapäiväisissä askareissa.

Aikamme menestyksen mittarit vääristävät ajattelua. Tieteen ja korkean taiteen saavutukset eivät enää ole ihailtavia eivätkä menestystä mittaavia tekijöitä. Sen sijaan julkisuus on. Kuka tahansa hämmentyy siitä, että kolme vuorokautta BB talossa viettänyt on saavuttanut sellaisen aseman, että häntä haastatellaan, kuvataan ja hänen mielipiteitään pidetään merkityksellisinä. Kognitiivinen ympäristö heikkenee merkittävästi kun ihanteet ja sankarit ovat niitä, jotka ovat riehuneet mutapainissa tositeeveessä. Ihmiset tyhmistyvät ja turhautuvat kun yhteiskunnallisesti, globaalisti ja inhimillisesti merkittävät teot jäävät huomiotta.

Kognitiivista ilmapiiriä heikentää huomattavasti ristiriitaisuus esimerkiksi ekologisen ympäristön saastumisen vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Nuori pariskunta pienessä asunnossa tinkii omasta asumismukavuudestaan lajittelemalla jätteitä samalla kun ilmatila ja moottoriurheiluradat ovat täynnä pakokaasuja puskevia ajoneuvoja, yritykset jatkavat merten, maan ja ilman saastuttamista yhä enenevästi ja roskaongelma kasvaa joka puolella maailmaa.

Englantilainen David Icke puhuu salaliitoista, jotka johtavat juurensa raamatun jättiläisiin. En oikein pysty uskomaan Icken teorioihin, mutta uskon, että tyhmistävä salaliitto on käynnissä. Ei tosin tietoinen, johdettu salaliitto, vaan tuotekehittelyn ja markkinoiden kasvattamisen nimissä toimiva tiedostamaton salaliitto, joka tähtää siihen, että ihmisen oma ajattelu supistuu minimiin ja että hän toimii noiden markkinoiden ehdoilla. Ihailee (lue: ostaa) sitä mikä kulloinkin on markkinoiden kannalta hyödyllistä, menee sinne minne muutkin menevät ja ylläpitää sellaista elämäntapaa, joka on markkinatyhmistäjien mieleen. Ja sitä pidetään vielä hienona! Siitä kirjoitetaan lehdissä ja sitä ihannoidaan TV:ssä. Vastakkaiset mielipiteet ja niitä kannattavat ihmiset vaietaan pois tai annetaan ymmärtää että he ovat niitä oikeita tyhmiä!

Tässä oli muutama esimerkki miksi kognitiivinen ympäristö on tuhoutumassa. Seuraavassa osassa käsittelen sitä, mitä pitää tehdä, jotta kognitiivisen ympäristön kehitys saadaan kääntymään kohti parempaa. Tulethan silloinkin saitille!

Osa 1  Osa 2 ja osa 3

4 ajatusta artikkelista “Miksi ympäristö tuhoutuu? Osa 2

  1. Kertakaikkisen nerokasta, Cristina! En ole koskaan ajatellut asiaa tältä kantilta, mutta olen kokenut kovin epämiellyttäväksi ihmisten samankaltaistumisen, suomalaisen koulutusjärjestelmän edelleen jatkuvan ”hauki on kala” – opetuksen ja ns. keltaisen lehdistön ja useimpien aikakauslehtien ruokkiman maailmankuvan. Tai itse asiassa Suomessa ei taida olla ainoatakaan vapaata ja valtavirran arvoja kyseenalaistamaan kykenevää mediaa.

    Olen ajatellut, että kaikki tämä johtuu siitä, että maamme on pieni ja syrjässä, mutta jos moniarvoisuuden puute ja yhdenlaisen elämän tavoittelu on myös markkinavoimien luomaa ja ylläpitämää, niin Suomi taitaa olla tuhon oma. Kaikille siis omakotitalo, kaksi lasta, kissa ja koira sekä kaksi autoa, ja jokaisen nuoren haave olkoon menestyä Idolseissa tai BB:ssa. Apua!

  2. Odotellessani seuraavaa kirjoitustasi lääkekuureineen en vielä oikein suostu päästämään itseäni irti ympäristön tuhon ja sen välttämisen merkeissä.

    Oikeaan suuntaan johtavista päätöksistä ja niiden noudattamisesta kuitenkin lienee kyse. Samoin päättäjien määrän huomattavasta lisääntymisestä sekä sitoutumisesta myös itse tekemiinsä päätöksiin.

    Jonkinlaisen ketjureaktionkin roolista uskallan toivoa lisävinkkejä.

    Samassa veneessä olemme joka tapauksessa – ja ettemme vain soutajinakin. Siinäpä mielenkiintoista lähtökohtaa jatkotilanteille yllin kyllin!

    Yltyvin yhteistyöhaastein
    Kurre
    http://www.personaleu.eu

  3. Kirjoitat: ”Kognitiivisella ympäristöllä tarkoitan ympäristöä, jossa tällaiset hengentuotteet vaikuttavat ja synnyttävät toimintaa, vuorovaikutusta, asioita, tuotteita jne. Kognitiivista ovat tiedolliset prosessit ja sisällytän siihen myös kulttuurin ja tunteet, sillä ne vaikuttavat näihin prosesseihin.”

    Ymmärrän asian konkreettisesti niin, että meidän on opittava elämään sovussa ympäristömme kanssa ja se palkitsee silloin luonnon tuotteilla, särpimellä, linnunlauluna, hiljaisuutena, metsän trulleilla ja menninkäisillä. Finanssikriisi on esimerkki siitä, miten virtuaalinen todellisuus voi kehittyyä maailmanlaajuiseksi kuplaksi, kun oppineet ihmiset menettävät kosketuksen todellisuuteen.

    Suomi voisi viedä maalaisjärkeä / bondförnuft pilkkahinnalla maailmalle. Olemme vielä sen verran metsäläisiä, että meiltähän tämä vielä käy.

    Tule mukaan Porkkanamafiaan: liity mm. Östra Nylandin Pakkoruåtsia ryhmään.

    http://porkkanamafia.ning.com/

    Moikka
    Helge
    Sotkamosta

  4. Löysin aiheeseen liittyvän erinomaisen kirjoituksen:
    http://toptrends.nowandnext.com/?p=1180

    Lainaus:

    ”Overall there seems to be little evidence for a blossoming of originality of thought. Science and technology are doing great things but where is the great art? We’ve had 9/11, Iraq and Afghanistan so where’s the new Guerinca? The explanation I like for all this is that we are getting smarter and more stupid at the same time. We are getting better at thinking quickly but worse at thinking things through properly. We are getting better at fast and thin but worse at slow and deep. We are getting better at adaptive works but true originality has flown out of the window.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s